sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Heikki Nevala, Anni Nupponen ja Shimo Suntila (toim.): Ruumiittomat – suomalaisia aavenovelleja

Osuuskumma 2014, 286 s.

Hannu Väisänen

Esipuhe, neljätoista novellia ja kirjoittajien esittelyt. Esipuheessa käydään pikavauhtia läpi suomalainen kummituskirjallisuus ja vältetään onnistuneesti kertomasta liikaa kokoelman novelleista.

Hyvän- ja pahantahtoisia aaveita. Steampunkia. Murha, kosto ja syyllisyys. Uudet perunat, alkoholi ja hautausmaat. Kirottu paikka. Kafkamainen virasto. Sähköpostia kuolleilta. Aaveita dystopiassa ja kummituksia Kuussa. Loitsimista. Hyvin eläväinen vibraattori. New age -huuhaata. Kuollut, joka ei tiedä olevansa kuollut.

Kokoelmassa on vanhanmallisia ja uusia aaveita. Pidin vanhoista enemmän kuin uusista, mutta niiden sekoituksesta eli steampunk-aaveesta eniten.

 

Her (2013)

Riitta Niemistö

Yritettiin päätoimittajan kanssa katsoa elokuva Her. Yrittämiseksi se jäi, puolivälissä elokuvaa uskalsimme molemmat sanoa, että ei nyt vain nappaa yhtään. Päätoimittaja puhisi tekotaiteellisuutta, minua taas lähinnä yökötti koko leffa. Mietimme, että voiko sellaisen elokuvan edes arvostella, jota ei kykene katsomaan loppuun. Jos sitä jotain sanoisi.

Olin kuullut, että elokuva kertoisi ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksesta. No höpsis! Elokuva kertoi sinkkumiehestä, jota panettaa, joka ei saa naista ja joka alkaa seurustella tietokoneensa kanssa. Eikä ihme, ettei saa naista. Ketä kiinnostaa mies, jonka mielessä pyörii vain yksi ainut asia? Ei tällainen nelikymppinen perheenäiti nyt vain jaksa innostua jonkun onnettoman nörtin seksifantasioista, ei vaikka tarina olisi kuinka puettu scifistisen futuristiseen kuoreen.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Podcast-esittely: Star Wars Minute

Marko Ikäheimo

Star Wars Minute on taas näitä podcasteja, joiden perusidea paperilla vaikuttaa aivan järkijättöiseltä. Podcastissa nimittäin kaksi kovan luokan Star Wars -nörttiä, Alex Robinson ja Pete the Retailer, katsovat SW-elokuvia minuutti kerrallaan eteenpäin ja analysoivat kyseisen minuutin hyvin seikkaperäisesti. Tuloksena voisi olla aivan sietämättömän rasittavaa nillitystä ja fanipoikailua. Onneksi juontajat ovat niin pitkän linjan SW-faneja, että he kykenevät näkemään myös elokuvien huvittavat puolet

Näistä huvittavuuksista ei ole mitenkään puutetta edes ensimmäisessä Star Wars-elokuvassa. Juontajilla on viikoittain vaihtuvan vieraan kanssa aivan hervottoman hauskaa kökköyksiä ruotiessa. Oikeastaan on aika hämmentävää, että ne kaksi ensimmäistä elokuvaa toimivat niin hyvin kuin toimivat. Juoni on täynnä epäloogisuuksia ja Lucas ei ole koskaan osannut kirjoittaa luontevaa dialogia.

Kaikkien leukailujen lomasta Podcastista välittyy erittäin syvä rakkaus Star Wars -elokuvia kohtaan. Tosin niihin Lucasin myöhemmin tehtailemiin kolmeen ivamukaelmaan tämä myötämielisyys ei ylety. Toinen juontaista ei myöskään kykene sietämään Jedin paluun ewokkeja, mistä annan kahmalollisen lisäpisteitä.

Niin, ja ne analysoitavat elokuvat ovat tietysti niitä ainoita oikeita alkuperäisiä, eikä mitään Lucasin myöhempiä erikoisversioräpellöksiä.

 

torstai 8. tammikuuta 2015

Terry Pratchett: Dodger

Doubleday 2012, 356 s.

Hannu Väisänen

Dodger on tarinoiden perusainesta: hyvä rosvo ja vastahakoinen sankari. Silloin tällöin hän jopa jakaa saaliinsa köyhille kuten Robin Hood.

Hän tienaa elantonsa etsimällä viemäreistä niihin pudonneita rahoja ja muuta sellaista, ja jos ihmiset jättävät maanpinnan yläpuolellakin arvoesineensä lojumaan minne sattuu, niin sehän ei varsinaisesti ole hänen vikansa. Sankariksi hän tulee, kun pelastaa nuoren ja kauniin naisen pahoinpitelyltä.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Podcast-esittely: Maltin on Movies

Marko Ikäheimo


Melkein yhtä paljon kuin elokuvia minä rakastan kuunnella sitä, kun asioista jotakin ymmärtävät keskustelevat niistä. Tähän tarpeeseen minulle sopii kuin nakutettu uusi podcast Maltin on Movies.

Podcastissa ilmeisesti varsin kuuluisa elokuvakriitikko Leonard Maltin keskustelee koomikko Baron Vaughnin kanssa erityyppisistä elokuvista ja muista alan ilmiöistä. Tähän mennessä on keskusteltu muun muassa elämänkertaelokuvista, eli näyttelijöiden läpimurtokodeista is Matthew McConaugheystä.

Yksittäisessä jaksossa esitellään yleensä kolme elokuvaa: klassikko, hutilyönti ja hieman aiheettomasti vähälle huomiolle jäänyt. Tämä rakenne luo podcastille luontevan rungon, josta on hyvä tarpeen vaatiessa poiketa.

Maltin on Movies ponkaisi kantalaakista suosikkipodcastieni joukkoon. Juontajat tietävät mistä puhuvat ja aiheet ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Podcast ei ole myöskään mitenkään ylettömän ryppyotsainen. Molemmatt juontajat ovat erittäin kokeneita esiintyjiä, mikä kuuntelukokemuksesta hyvin miellyttävän. Podcastin kielenkäyttö on myös hyvin sivistynyttä, mikä tekee ajoittaisista lyttäyksistä sitäkin hykerryttävämpiä.

lauantai 3. tammikuuta 2015

Jim Butcher: Furies of Calderon - Codex Alera, Book 1

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 19 h 58 min, lukija Kate Reading

Marko Ikäheimo

Aleran valtakunta vaikuttaa kovasti tutulta. Itse asiassa se on melko suoraviivainen kopio antiikin Rooman yhteiskuntajärjestyksestä. Yhtä selkeästi tässä ei nyt liikuta omassa maanpiirissämme, niin erikoista eläjää kirjan edetessä vastaan tulee.

Suurin ero meidän todellisuuteemme on Aleran asukkaiden kyky hallita eläänlaisia luonnonhenkiä (alkukielellä Furies). Nämä henget antavat käyttäjälleen melko tavanomaisen valikoiman yliluonnollisia kykyjä. Perustasollaan nämä kyvyt antavat vallan hallita peruselementaaleja, kuten maata, vettä ilmaa ja tulta. Hieman erikoistuneemmat kyvyt hallitsevat esimerkiksi puuta (kätevä taito jousimiehelle) tai terästä (= ylivoimainen miekankäyttäjä). Lisäkykyinä esimerkiksi ilmaa hallitsevat kuulevat ja näkevät kauas ja veden taitajat ovat kyvykkäitä parantajia.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Walt Disney: Kaksin karkuteillä (Tangled, 2010)

Marko Ikäheimo


Asuipa kerran syrjäisessä tornissa keskellä metsää Tähkäpää äitinsä kanssa. Äiti halusi varjella Tähkäpäätä ympäröivältä pahuudelta (tai niin ainakin väitti) ja oli eristänyt tämän tyystin muusta maailmasta. Ja luomottu kadonnut prinsessa jo komea rosvo ja seikkailuja ja blaablaa. Ainiin, ja Tähkäpäällä on ihan älyttömän pitkät hiukset.

Elokuvan kanssa samassa paketissa ostimme myös Frozen- ja Brave-leffat. Periaatteessa ne sopivat hyvin yhteen esimerkkeinä moderneista aktiivisista Disney-prinsessoista. Näistä kolmesta kaksin karkuteillä ja Frozen ovat lähimpänä toisiaan. Molemmissa prinsessojen historiat ennen elokuvan tapahtumia on aika karuja. Tähkäpää on kahdeksantoista ensimmäistä elinvuottaan aika nuivan sijaisäidin kasvatettavana.