Kalaksikukko

Stephen King: Kuvun alla

2012-02-13T22:16:00.003+02:00

Suom. Ilkka Rekiaho, Tammi 2011, 1116 s.

Hannu Väisänen

Kingin mammuttitauti on päässyt aika pahaksi: yli tuhatsivuista kirjaa on jo vaikeaa pitää kädessä lukiessaan. Henkilöitä on niin paljon, että heistä on luettelo kirjan alussa. Siinä on 65 ihmistä ja 3 koiraa. Rautaisella ammattitaidolla King pitää kirjan suurimmaksi osaksi kasassa, mutta joskus tulee mieleen, eikö tästä olisi voinut kirjoittaa vähän tiiviimmin.

Muusta maailmasta eristetty tai eristäytynyt pikkukaupunki on kauhukirjallisuuden vakioisia tapahtumapaikkoja, ja sitten ulkopuolinen saapuu kaupunkiin sotkemaan asioita.

lue lisää

Linkkivinkki: Iron Sky -sarjakuva verkossa

2012-02-09T22:54:00.000+02:00

Marko Ikäheimo

Iron Sky-elokuvan tekijätiimi näyttää taas kerran, miten markkinointi hoidetaan oikein. Tällä kertaa porukka on julkaissut leffan taustoja valottavan sarjakuvan verkossa. Tämäntyyppisiä sarjiksia tietysti isotkin studiot ovat ovat julkaisseet maailman sivu omien megatuotostensa taustoiksi, sivuistalle ja päällysteeksikin. Iron Sky -sarjakuvan nerokas osuus on kuitenkin siinä, että siitä saa kukin maksaa sen mitä omatunto myöten antaa. On ihan eri asia antaa vapaaehtoinen avustus ja tuntea itsensä hyväntekijäksi, kuin kantaa vaivalla ansaitut rovot suuryhtiön pohjattomaan laariin.

Kolmiosaisen sarjan ensimmäisen osan melko tyhmän kannen ei kannata antaa hämätä. Sisältö on täyttä tavaraa. Eikä tarvitse edes ostaa sikaa säkissä.

Wonder Woman -sarjakuvan uusi startti

2012-02-07T23:00:00.000+02:00

Marko Ikäheimo

Kukapa olisi tätäkään uskonut.

En ole oikein koskaan lämmennyt DC:n Wonder Woman -sarjakuvalle. Minusta on aina tuntunut, että se on suunnattu lähinnä finninaamaisille uiveloille, joita kiinnostaa pelkästään sankarittaren antelias rintavarustus yhdistettynä niukahkoon asustukseen. Voi olla, että tämä arvio on epäreilu.

lue lisää

Walt Disney, Pixar: Rottatuille (2007)

2012-02-06T23:19:00.000+02:00

(Lasten kanssa katsottuna)

Marko Ikäheimo

Lasten kanssa katsoituissa animaatioelokuvissa etenimme Pixarin Rottatuilleen. Pitkälti mimiikkaan pohjautuvan Wall-E:n jälkeen tämä oli hieman vaikeampi ymmärtää pienille ihmisille. Olisi varmaankin pitänyt tajuta, mitä siitä ruuanlaitossa nyt niin ihmeellistä on.

Onneksi tarjolla oli myös roppakaupalla fyysistä komediaa. Kuusivuotista huvitti pitkään elokuvan jälkeenkin se, miten rottasankari sai ohjailtua ihmistä hiuksista vetämällä. Kaksivuotiastakin nämä törmäilyt hauskuuttivat suuresti. Isällä rupesi kyllä olemaan suspension of disbelief -nappi kovassa käytössä, niin animaatiosta kuin olikin kyse.

lue lisää

Juha-Pekka Koskinen: Paholaisen vasara

2012-02-05T22:45:00.001+02:00

Helsinki-kirjat 2011, 239 s.

Hannu Väisänen

Väitöskirjaansa varten tutkija Matias Rakola haastattelee mielisairaalan potilasta, joka väittää olevansa transsylvanialainen prinssi Vladislaus, Bram Stokerin Draculan esikuva.

Potilaan oireiden lisäksi Matias pohtii suhdetta isäänsä, kadonneeseen ja kuolleeksi uskottuun äitiinsä sekä nykyiseen ja entiseen tyttöystäväänsä. Jälkimmäinen sattuu olemaan sen mielisairaalan johtaja, jossa potilas on.

lue lisää

Peter F. Hamilton: Judas Unchained

2012-02-03T23:29:00.000+02:00

Kaksiosaisen kirjan toinen puolisko (edellisen osan arvosteltu täällä). Avosteltu versio Audible äänikirja, pituus 40 h 59 min. Lukija John Lee.

Marko Ikäheimo

Tapahtui edellisessä osassa: ihmiskunta otti aika pahasti pataansa Prime-muukalaiselta, eikä sisäisissäkään asioissa ole varsinaisesti hurraamista. Aikoinaan ihmisten sekaan soluttautunut Starflyer-alieni on pistänyt isomman vaihteen päälle juonitteluissaan ja jälki on sen mukaista. Geneettisesti täydelliseksi rikostutkijaksi luotu Paula Myo yrittää päättää, kenen puolella hänen pitäisi oikein olla. Ozzie ravaa pitkin haltiamaisten silfeneiden koko galaksin ylitse ulottuvilla poluilla. Niin ja muistinko mainita, että siinä Primen ensimmäisessä hyökkäyksessä Commonwealth menetti kertarysäyksellä 23 planeetta, mikä merkitsee aika monta miljoonaa pakolaista.

lue lisää

Antti Tuomainen: Parantaja

2012-01-29T22:59:00.002+02:00

Helsinki-kirjat 2011, 223 s.

Hannu Väisänen

Ollaan ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun vaivaamassa Helsingissä. Parantaja on sarjamurhaaja, joka surmaa yritysjohtajia, joita pitää syyllisinä luonnon tuhoutumiseen.

Tapani Lehtisen toimittajavaimo Johanna on kadonnut vuorokausi sitten. Ketään ei kiinnosta, vaikka Johanna on ollut kirjoittamassa artikkelia Parantajasta ja Tapani epäilee, että Johanna on kadonnut siksi, että on tutkimuksissaan päässyt liian lähelle Parantajaa.

lue lisää

Rick Riordan: Percy Jackson and the Battle of the Labyrinth

2012-01-25T23:18:00.000+02:00

HUOM! Tämä arvostelu olettaa, että sarjan edelliset osat ovat lukijalle tuttuja.

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 10 h 32 min, lukija Jesse Bernstein. Kirjasarjan neljäs osa (osien yksi, kaksi ja kolme arvostelut).

Marko Ikäheimo

Kirjasarjan neljännessä osassa Percy joutuu taas kerran vaikeuksiin uudessa koulussa. Tällä kertaa hänen kimppuunsa hyökkää hirviö-chearleadereita, jotka onnistuvat sytyttämään koulun tuleen. Syy tästä lankeaa tietysti sankarillemme. Kaikki on siis enemmän tai vähemmän normaalilla mallilla.

Puoliveristen harjoitusleirillä puolestaan kaikki ei ole normaalia. Esimerkiksi uusi miekkailunopettaja, Quintus, on todella omituinen tyyppi. Harvalla edes Percyn maailmassa on lemmikkinään täysikasvuinen helvetinkoira. Kiltti toisin, mutta noin sarvikuonon kokoisessa haukussa on omat hankaluutensa. Esimerkiksi märästä pususta saa kohde täydellisen kuolakylvyn.

lue lisää

Joe Hill: Sarvet

2012-01-22T22:46:00.000+02:00

Suom. Kari Salminen, Tammi 2011, 432 s.

joehillfiction.com

Hannu Väisänen

Ignatius (Ig) Perrish herää karmeaan kankkuseen ja huomaa, että hänen päähänsä on kasvaneet sarvet. Lukija rupeaa arvelemaan, että kirjassa on paljon uskonnollista symboliikkaa ja on aivan oikeassa. Igin nimikin on symbolinen: Ignatius Loyola (1491--1556) perusti jesuiittaveljeskunnan 1534 ja perish yhdellä ärrällä tarkoittaa Raamatun kielessä joutua hukkaan, hukkua.

Takaumien kautta Igin ja hänen läheistensä elämää seurataan lapsuudesta kohtalokkaaseen ryyppyiltaan saakka. Igin lapsuuden kuvaus toi mieleen lapset Stephen Kingin romaanista Se.

lue lisää

Walt Disney, Pixar: Wall-E (2008)

2012-01-20T22:39:00.004+02:00

(Lasten kanssa katsottuna)

Marko Ikäheimo

Päätimme katsoa sunnuntai-illan ratoksi Pixarin Wall-E:n. Itse asiassa aika oli vähän tiukalla, ja ajattelimme siirtää katsomista toiseen iltaan. Olin kuitenkin maininnut elokuvasta kuusivuotiaalle, joka ei antanut enää muuta mahdollisuutta kuin katsoa "robotti-elokuvan".

lue lisää

Peter F. Hamilton: Pandora´s Star

2012-01-19T23:29:00.002+02:00

Kaksiosaisen Commonwealth -tarinan ensimmäinen osa. Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 37 h 26 min. Lukija John Lee.

Marko Ikäheimo

Vuoteen 2038 mennessä ihmiskunta on siirtynyt suurelta osalta avaruuteen. Itse asiassa valloituksen kohteena ovat olleet pikemminkin planeetat, eikä sitä ole tehty avaruusaluksilla, vaan junilla. Satoja vuosia aikaisemmin kehitetty madonreikäteknologia yhdistää yli kuusisataa maailmaa toisiinsa. Muutenkin elämä on varsin mukavaa, varsinkin jos sattuu olemaan tarpeeksi rahaa. Erikoiskäsittelyillä pystytään palauttamaan elimistö parikymppisen kuntoon ja jos onnettomuudessa käy todella pahasti, koko elämän kattavat muistot voidaan ladata kloonattuun kehoon.

lue lisää

Jukka Laajarinne: Minä en laske kymmeneen!

2012-01-18T23:22:00.002+02:00

Kuvitus: Sami Saramäki, WSOY 2006

Riitta Niemistö

Ostin tämän kirjan silloin, kun poika oli kahden tai kolmen ja tahtoikä alkoi nostaa päätään. Kirjaa tuli joskus pojan kanssa selattua, mutta sitten se vähän niin kuin unohtui. Nyt se löydettiin uudestaan. Poika hokee "ei, ei, ei... minä EN laske kymmeneen" ja haluaa viedä kirjan eskariin, näyttääkseen sen myös opettajilleen.

Kymmeneen laskeminen on pojalle jo vanha juttu, mutta kuusivuotispäivä laukaisi pojassa uuden tahtokauden. Kun tähän yhdistetään pikkuneidin tahtoikä, niin meillä sanotaan aika usein ei. Monta kertaa. Petterin tarina onkin varsin opettavainen. Petteri kerää kiukkua, kunnes räjähtää.

Mutta miksi Petteriä kiukuttaa? Koska häneltä vaaditaan jotain sellaista, mihin hän nyt ei vain kykene. Se suututtaisi kenet hyvänsä. Tarina opettaakin aikuisia! Ja se kutkuttaakin meidän kaikkien huumorintajua.

X-men - First Class

2012-01-13T23:58:00.001+02:00

Marko Ikäheimo

Tuhansia vuosia sitten arvostelin ensimmäisen X-men -elokuvan Kalaksikukkoon. Ei siitä taida kuitenkaan olla kuin vähän päälle 11 vuotta, mutta silti. Pidin silloisesta mutanttisupersankarien tulkinnasta kovasti. Tällä kertaa kerrotaan ryhmän syntytarina.

Kuten muinaisessa arvostelussanikin totesin, minä en pysty kirjoittamaan X-miehistä kiihkottomasti. Minulla on hieman liikaa henkilökohtaista historiaa tämän aiheen kanssa. Olen niin mahdoton X-men -fani, että minusta jopa kovasti parjattu elokuvasarjan kolmas osakaan ei ollut aivan mahdoton. Jahka saan joskus katsottua Wolverinen oman leffan, todennäköisesti löydän siitäkin paljon hyvää sanottavaa.

lue lisää

Janica Brander: Lihakuu

2012-01-10T23:37:00.001+02:00

Otava 2011, 142 s.

Hannu Väisänen

Kymmenen novellia, joista usean kertojaminä on lapsi, yleensä poika. Lapsi ei tee eroa todellisuuden ja mielikuvituksen välillä, ja hänelle on luonnollista, että Lihakuu syö ihmisiä, mutta Jänö-Jänö King suojelee.

Lisäksi tarjolla on parodia supersankareista tai Tuntemattoman sotilaan Antti Rokasta tai sitten ei. Kaksi saatananmoista karhuntappajaa. Hullujenhuoneella ollut aikamiespoika. Karmean avioliiton kuvaus. Valtio ilmoittaa lähestyvästä maailmanlopusta tekstiviestillä. Ynnä muuta.

Absurdeja ja maagisia tarinoita, sanoo kirjan takakansi. Kyllä!

A Game of Thrones Ylen kakkoskanavalla 12.1.

2012-01-09T23:45:00.002+02:00

Marko Ikäheimo

Jungnerin hurvittelut Ylen johdossa kantavat vieläkin hedelmää. Torstaina Yle TV 2 alkaa esittämään torstaina 12.1. George R.R. Martinin mammuttifantasiakirjoihin perustuvaa sarjaa A Game of Thrones. Tapahtumien näyttämönä toimivassa keskiaikaisehkossa maailmassa talvi on tulossa, eikä tarjolla ole mitään pikkupakkasia. Tässä tapauksessa toisiaan seuraavat kesät ja talvet kestävät vuosia. Westerosin kuningaskunta koostuu aikaisemmin itsenäisestä seitsemästä pienemmästä kuningaskunnasta, jotka ulkopuolinen valloittaja on yhdistänyt. Nyt tämä valtakunta natisee liitoksistaan viimeisen valloittajien sukuun kuuluvan kuninkaan vallasta syöksemisen jälkeen.

Sarja sinällään on taattua HBO-kaapelikanavan tuotantoa, eli hyvin raadollisissa merkeissä liikutaan (kirjaimellisesti). Muutenkin sarjassa tapahtuu kaikkea ikävää, eikä kukaan henkilöistä ole turvassa. Olen kahlannut tähän mennessä julkaistut sarjan osat äänikirjamuodossa (viimeisimmän arvostelu löytyy täältä), enkä henkilökohtaisesti tunne kovin suurta viehtymystä aloittaa tarinaa enää alusta. Sinällään sarjan tuotannolliset arvot näyttäisivät olevan melko hyvin kohdallaan, ja Martinin huikean laaja tarina onkin ehdottomasti kerrottava tällaisessa muodossa. Ymmärtääkseni tarkoituksena on, että yksi tuotantokausi kattaa yhden kirjan. Käsikirjoittajilla voi olla hieman töitä saada kahdesta viimeisestä kirjasta mielenkiintoisia kausia, sillä ne keskittyvät lähinnä asettelemaan nappuloita paikoilleen pelilaudalla suurta loppuryminää varten.

Puzzle Quest: Challenge of the Warlords

2012-01-05T23:57:00.001+02:00

Testattu versio: iPad HD

Marko Ikäheimo

Viime kuussa jäi Kalaksikukon tekeminen vähän vähemmälle. Työ- ja joulukiireiden lisäksi aikaa söi aivan erityisesti Puzzle Quest. Peli sijoittuu Warlords-universumiin, eli perinteisessä fantasiaympäristössä yritetään edetä valitulla uralla ja samalla leipoa sopivissa kohdissa vihollista lättyyn. Hahmoluokkia on valittavana tavanomainen reperturaari velhosta ritariin ja jokunen samooja ja soturi siinä välissä. Vihollisten voittamisesta saa hynää ja kokemuspisteitä. Tarpeeksi edistynyt pääsee seuraavalle tasolle, jolloin saa käyttöönsä taitopisteitä henkilökohtaisten kykyjen kehittämiseen. Voitetuilta vihollisilta saa ajoittain hyödyllisiä esineitä, joita voi ostaa myös kaupoista.

lue lisää

Tampereen taidemuseon Muumilaakso

2011-12-31T01:40:00.000+02:00

Riitta Niemistö

Kävimme viime kesänä lasten kanssa Tampereen taidemuseon Muumilaaksossa. Seurueeseen kuului yksi äänille yliherkkä lapsi ja meillä kävi huono tuuri. Tavallisesti Muumilaaksossa on rauhallinen tunnelma, mutta nyt siellä oli menossa musiikkiesitys. Lapselle tuli melusta paha olo eikä museovierailusta tullut oikein mitään. Pistinkin tapahtuneesta palautetta, että taidemuseon pitäisi olla paikka, jossa voi äänille yliherkänkin lapsen kanssa käydä. Kehotin vielä lukemaan tarinan Hemulista, joka rakasti hiljaisuutta.

Kävimme nyt joululomalla uudestaan Muumilaaksossa. Museoon oli ilmestynyt ohjeistus siitä, miten taidemuseossa käyttäydytään, joka päättyi sitaattiin Hemulista, joka rakasti hiljaisuutta: "muistakaa, ettei tämä ole huvikenttä, vaan hiljaisuuden puisto". Ja taas kävi huono tuuri. Kohta kolmevuotias tyttöni ei nyt vain osaa olla juoksematta, hyppimättä ja hihkumatta, ei varsinkaan, kun näkee muumipeikkoja. Pelkäsin, että kohta tulee palautetta henkilökunnalta, mutta nämä katselivat tytön menoa ymmärtäväisesti.

lue lisää

Novelli: Pimeys saa tienoon vaippaansa - Novelli H.P. Lovecraftin hengessä, Osa 3

2011-12-31T00:51:00.002+02:00

Tämä novelli julkaistaan Kalaksikukossa jatkokertomuksena. Tarina on julkaistu aikaisemmin osoitteesta http://franskedes.wordpress.com/

Frans Kedes

H.P Lovecraft kääntyilee haudassaan

Frans Kedes käänteli hajamielisenä vaaleapukuisen miehen pudottamaa muistivihkoa. Hän joi kylmää olutta ja katseli välillä ympärilleen hajamielisenä. Pubi oli alkanut täyttymään oloaan kylmällä oluella loiventavista kanta-asiakkaista. Krapula alkoi hellittämään ja maailma näyttäytyi jälleen värillisenä. Olut teki näin tehtävänsä. Juotuaan tuopin loppuun hän nousi pöydästä, tervehti baarimikkoa lähtiessään ja lähti taas kohti kotiaan. Menomatkalla hän otti vielä pizzeriasta metvurstipitsan mukaansa. Kun hän pääsi kotiin pitsan ruokaisa tuoksu vei kaiken huomion ja kaikki muu unohtui hetkeksi. Syötyään ja juotuaan ison lasin kylmää maitoa päälle hän muisti jälleen vihon, jonka oli poiminut baarin lattialta. Frans Kedes haki vihkon eteisen naulakossa roikkuvan ulkoilutakin taskusta ja istahti takaisin keittiön pöydän ääreen. Hän selaili muistiinpanovihkoa kunnes löysi outoja merkkejä täynnä olevat sivut. Vaaleapukuinen mies oli piirtänyt yhdelle sivulle 42 erilaista merkkiä.

lue lisää

Hannu Rajaniemi: The Quantum Thief

2011-12-30T01:49:00.002+02:00

Arvosteltu varsio: Audible äänikirja, pituus 10 h 6 min, lukija Rupert Degas

Marko Ikäheimo

Postmoderni supervaras Jean le Flambeur on kirjan alussa joutunut melkoiseen pinteeseen. Hänen mielensä on kahlittu vankilaan, jossa hänen lukemattomat kopionsa käyvät toisten vankien vastaavien kanssa loputonta peliteorian perusongelmaan perustuvaa kamppailua. Vankilan perimmäisenä tarkoituksena on hioa asukeistaan kierros kierrokselta rikolliset taipumukset pois. Yliluonnollista pellegrini-olentoa palvelevalla Mielellä ja hänen Perhonen-aluksellaan on Flambeurin suhteen muita suunnitelmia. Mutta ennen niihin pääsemistä täytyy käydä noutamassa Marsista voromme mielen ne osat, jotka tekevät hänestä erityisen menestyksekkään omalla alallaan.

lue lisää

Anna-Kaari Hakkarainen: Verkko

2011-12-22T00:10:00.000+02:00

Tammi 2011, 308 s.

Hannu Väisänen

Romaani alkaa Hangossa vuonna 1972 ja päättyy Helsingissä vuonna 1989 ja seuraa erään Peterin vaiheita lapsesta aikuisuuteen. Ei voisi vähempää kiinnostaa, mikäli romaani ei tapahtuisi Neuvosto-Suomessa.

Kirjassa verkko ei tarkoita Internetiä, vaan kalaverkkoa. Merelle pääsevät vain kalastuskunnan jäsenet. Muut eivät saa mennä uimaankaan poijujen ulkopuolelle. Internetistä tai kännyköistä eikä edes deodoranteista ole tietoakaan.

Tavanomaisesta vaihtoehtohistoriasta Verkko poikkeaa siinä, että kirjassa ei puhuta politiikkaa eikä siis kerrota, milloin ja miksi Neuvostoliitto miehitti Suomen. Verkossa yksinkertaisesti ollaan osa suurta sosialistista isänmaata ja sillä hyvä. Ihan kiva lukea joskus tällainenkin kirja.

Muuten, vuonna 1980 Moskovan olympialaisten uintikilpailut pidettiin Helsingissä.

Peliarvostelu: Spiderman - Total Mayhem

2011-12-10T23:21:00.001+02:00

Marko Ikäheimo

Olen ollut kova Hämähäkkimies-fani jo ihan pikkunöösistä lähtien. Osittain tämä johtuu varmaan siitä, että herkimpään aikaan 80-luvulla ei Teräsmiehen ja Hämähäkkimiehen lisäksi paljon muita supersankarisarjakuvia Suomessa ollut. Eipä siis ihme, että Apple storessa silmiin sattunut Spiderman - Total Mayhem iPadille kiinnosti kovasti.

Pelin maailma on käsittääkseni otettu Marvelin Ultimate-universumista. Tämä ei kuitenkaan turhan paljon häiritse meikäläistä hämiksen perusmaailmankaikkeuteen tottunutta, mitä nyt parilla konnalla saattaa olla vähän erikoisempi ulkonäkö. Melkeinpä sanoisin että tässä versiossa on palattu kaiken maailman klooneista ja muista sekoiluista takaisin siihen, mikä on parasta Hämähäkkimiehessä. Hurjaa akrobatiaa terästettynä reippailla yhteenotoilla pahojen tyyppien kanssa. Hämis osaa myös soittaa suutansakin varsinkin isojen bossien kanssa varsin kohtuullsesti.

lue lisää

John Avjde Lindqvist: Kultatukka, tähtönen

2011-12-05T23:28:00.006+02:00

Suom. Jaana Nikula, Gummerus 2011, 575 s.
http://johnajvide.com/hem/

Hannu Väisänen

Lennart ja Laila Cederström ovat olleet naimisissa 25 vuotta. Lennart on väkivaltainen, Laila on alistettu ja henkisesti häiriintynyt. Heillä on takanaan loistava tulevaisuus laulajaparina. Heillä on myös aikamiespoika Jerry, joka on pikkurikollinen ja haluaa isommaksi rikolliseksi.

Lennart löytää sienestäessään metsästä parin kuukauden ikäisen, muovipussiin käärityn tyttövauvan. Lennartilla on absoluuttinen sävelkorva ja hän huomaa, että tyttö ei huuda, vaan laulaa puhdasta E-säveltä. Hän tuo vauvan kotiinsa eikä ilmoita siitä viranomaisille, vaan haluaa tehdä vauvasta tähden, jota hänestä itsestään ei koskaan tullut. Laila ei uskalla sanoa vastaan, ja niin lapsi viettää toista kymmentä vuotta Lennartin ja Lailan talon kellarissa. Hänelle kehittyy täydellinen lauluääni, mutta ei minkäänlaisia tunteita.

lue lisää

Novelli: Pimeys saa tienoon vaippaansa - Novelli H.P. Lovecraftin hengessä, Osa 2

2011-11-25T22:39:00.003+02:00

Tämä novelli julkaistaan Kalaksikukossa jatkokertomuksena. Tarina on julkaistu aikaisemmin osoitteesta http://franskedes.wordpress.com/

Frans Kedes

Frans Kedes kuuli omituisen tarinan keskiolutkuppilassa. Huolimatta tuolloisesta humalatilastaan hän muisti tarinan vielä selvästi. Kuppila sijaitsi kymmenen minuutin kävelymatkan etäisyydellä Frans Kedeksen asunnolta. Se oli tavallinen lähiökuppila kanta-asiakkaineen ja harvoine satunnaisine pistäytyjineen. Frans Kedes kävi pubissa lähes päivittäin nyt kun hänet oli lomautettu testaajan tehtävistä tehtaasta, joka valmistaa Nokialle piirikortteja . Toimintaa oli siirretty ulkomaille ja monia toimintoja oli ulkoistettu pienemmille alihankkijoille.

lue lisää

Juri Nummelin (toim.): Tuhansien zombien maa

2011-11-20T22:38:00.002+02:00

Turbator 2009

Hannu Väisänen

Tuhansien järvien Suomi on muuttunut tuhansien zombien maaksi!

Kokoelmassa on 11 zombinovellia, jotka kaikki tapahtuvat Suomessa, ja kirjan alussa on esipuhe, jossa Juri Nummelin kertoo zombiviihteen historiasta.

Tarjolla on sekä herkkiä tunnelmapaloja että räväkkää toimintaa, jossa pyssyt paukkuvat ja zombinkappaleet lentävät. Ihmisaivoilla mässäillään kuin surkeimmassa Ö-luokan kalkkunaelokuvassa, joka on niin huono, että on jo hyvä.

lue lisää

Rick Riordan: Percy Jackson and the Titan's Curse

2011-11-18T22:13:00.002+02:00

HUOM! Tämä arvostelu olettaa, että sarjan edelliset osat ovat lukijalle tuttuja.

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 8 h 48 min, lukija Jesse Bernstein. Kirjasarjan kolmas osa (osien yksi ja kaksi arvostelut).

Marko Ikäheimo

Kirjan alussa Percy, Annabeth ja edellisen kirjan lopussa takaisin tuotu Thalia ovat suorittamassa salaista tehtävää. Tarkoitus olisi ilman turhaa hälyä ottaa yhteyttä kahteen puoliveriseen lapseen, joiden olemassaolosta sankarimme ovat hiljattain saaneet vihiä. Operaatio ei mene täysin puikkoihin, ja sen seurauksena Annabeth katoaa. Samassa rytäkässä joutuu hukkaan myös metsästyksen jumalatar Artemis, jonka tukea tarvittaisiin kipeästi tulevassa jumalten äänestyksessä koskien uhkaavaa sotaa titaanien kanssa. Tehtävähän siitä tulee, ja sopivasti pahaenteinen ennustuskin saadaan läksiäisiksi, joten sekin puoli tulee hoidettua.

lue lisää

Novelli: Pimeys saa tienoon vaippaansa - Novelli H.P. Lovecraftin hengessä, Osa 1

2011-11-17T22:32:00.002+02:00

Tämä novelli julkaistaan Kalaksikukossa jatkokertomuksena. Tarina on julkaistu aikaisemmin osoitteesta http://franskedes.wordpress.com/

Frans Kedes

Osa 1

Piha oli kesällä lämmin ja aurinkoinen mutta loppusyksyllä useimmiten lohduton ja tuulinen. Pihapiiriä reunustivat harmaat hirsirakennukset. Vanha perinteinen Eteläpohjalainen tuparakennus, jauhoaitta eli puori ja vanha saunarakennus, joka palveli enää lähinnä romuvarastona. Lisäksi oli kivirunkoinen pärekattoinen navettarakennus, johon kuului navettakeittiö; kyökki. Kyökin yhteyteen oli rakennettu uusi sauna. Navettarakennus jatkui isolla heinäladolla. Heinäladon pihanpuoleiselle sivulle oli rakennettu talli hevoskärryille ja työkoneille ja nykyisin se tarjosi suojan pienelle punaiselle Valmet-merkkiselle traktorille. Hieman navetan yläpuolella mäessä sijaitsi hevostalli. Tallin sisällä oli erotettu lautaseinällä pieni tila kanalalle. Kanalan puoleiselle ulkoseinälle oli puhkaistu hirsiseinään aukko ja laudoista oli rakennuttu ramppi kanojen kulkea tallin ja navetan väliselle tunkiolle. Aukon sai suljettua luukulla. Tallin yhteyteen oli myös rakennettu lautarakenteinen kaksireikäinen huussi. Suuri tuomi ja komea iso koivu reunustivat pihapiiriä. Vähän etäämpänä oli puuliiteri, missä oli myös talon ajokoiralla koppi. Liiterin seinässä koiralla oli kulkuaukko ja pitkä juoksuvaijeri lähti seinästä aukon yläpuolelta kohti metsän ensimmäisiä puita. Pihan keskustassa oli kivillä kehystetty kukkapenkki, joka kukoisti kesällä ja siinä kasvoi myös lähes tuvan korkuinen hajuhernepensas. Vanha myllynkivi oli pyöritelty koristeeksi kukkapenkin keskustaan. Lähelle pihan keskustaa oli kaivettu myös vesikaivo. Kaivo oli syvä ja sen kylmä ja kirkas vesi pulppusi sinne suoraan maanalaisesta lähteestä.

lue lisää

William Shakespearen Romeo+Julia (1996)

2011-11-14T22:14:00.003+02:00

Riitta Niemistö

Ihan ensimmäisillä treffeillä päätoimittajan kämpillä tarkistin luonnollisesti hänen kirja- ja videohyllynsä sisällön. Ensimmäisiä elokuvia, joihin katse osui oli Baz Luhrmannin ohjaama, Claire Danesin ja Leonardo DiCaprion tähdittämä Romeo ja Julia. Kaikkien aikojen rakkaustarina kaiken scifin, kauhun ja fantasian joukossa! Tämä on yksi niistä elokuvista, joka löytyi meiltä molemmilta videokasettina ja joka on hankittu myös DVD:llä. Se nyt vain on. Loistava!

Olen nähnyt Romeon ja Julian monta kertaa näyttämöllä niin, että Juliaa esittää aikuinen nainen, joka tekeytyy itseään nuoremmaksi. Claire Danesin Julia on taas nuori tyttö, joka yrittää käydä aikuisesta naisesta. Näytelmän traagisuus nousee ihan eri tavalla esiin, kun ei tarvitse vaivaantua Julian tekolapsellisuudesta. Leonardo DiCaprion Romeo on myös onnistunut valinta.

lue lisää

Owen Sheers: Vastarinta

2011-11-13T22:55:00.001+02:00

Suom. Jaakko Kankaanpää, Otava 2009, 365 s.

Hannu Väisänen

Normandian maihinnousu kesällä 1944 epäonnistui. Saksa kävi kukistamassa Neuvostoliiton, teki sitten maihinnousun Englantiin ja valtasi lähes koko saaren. Harvoin näkee yhtä typerää vaihtoehtohistorian lähtökohtaa. Saksan maihinnousu vuonna 1940, jolloin sitä suunniteltiin, olisi paljon "realistisempi".

Asia on parasta unohtaa mahdollisimman pian.

lue lisää

Snow White and the Huntsman -elokuvan traileri julkaistu

2011-11-11T22:46:00.001+02:00

Marko Ikäheimo

Viime aikoina on väännetty uusia elokuvaversioita melkein sadusta kuin sadusta. Nyt näyttää olevan vuorossa Lumikin tarina, jonka ensimmäinen traileri on julkaistu.

Tällä kertaa seitsemän kääpiötä on jätetty suosiolla pois sotkemasta, ja ilkeä kuningatar on nostettu keskeisempään rooliin. Lumikkikaan ei taida pahemmin leningissä ehtivän aikaansa viettää, vaan pikemminkin laukkailee sotisovassa sotajoukkojaan johtaen. No, aktiivisemmat roolit naisille eivät ole koskaan pahasta.

lue lisää

Johnny Mnemonic vs. Scaramouche

2011-11-10T22:51:00.002+02:00

Marko Ikäheimo

Katselin sairaspäivän ratoksi DVD-hyllystä Scaramouchen (arvostelu vanhassa Kalaksikukossa). Elokuvaa katsellessa mieleen tuli juuri äskettäin arvostemani Johnny Mnemonic. Sisällön puolesta kahdella elokuvalla ei ole juurikaan yhteistä, eipä juuri muutenkaan. Lähinnä mielleyhtymä tuli siitä, miten täydellisen vastakkaisia elokuvat ovat käsikirjoituksiltaan.

Kuten aikaisemmassa arvostelussa tuli todettua, Johnny Mnemonic on juonenkuljetukseltaan melkoisen anarkistinen kokemus. Pääosin tämä varmaankin johtuu siitä, että paniikkiin joutunut tuotantoyhtiö leikkasi elokuvan uudestaan. Lopputuloksessa juonenkäänteet tulevat vastaan varsin hallitsemattomasti. Jostakin kumman syystä lopputulos on kaikessa arvaamattomuudessaan nautinnollista seurattavaa.

lue lisää

Arthur Conan Doyle: Polestar-laivan kapteeni

2011-11-06T23:03:00.000+02:00

Suom. Jorma-Veikko Sappinen, Siniplaneetta 2011, 198 s.

Hannu Väisänen

Arthur Conan Doyle (1859-1930) tunnetaan parhaiten Sherlock Holmes -tarinoistaan. Niitten lisäksi hän kirjoitti muun muassa kauhukertomuksia, joista seitsemän on koottu tähän valikoimaan.

Kaksi novelleista tapahtuu Itä-Euroopassa, mikä luultavasti oli 1800-luvun lopun englantilaisille yhtä eksoottinen paikka kuin napajäätikkö, joka on kirjan niminovellin näyttämönä.

Kertomuksissa näkyy Doylen spiritismiharrastus, mutta useimmissa tarinoissa kummittelu saa luonnollisen selityksen. Huumoria on kertomuksessa, jossa äkkiä rikastunut liikemies päättää ostaa kummituksen.

Tarinat ovat viehättävä vanhanaikaisia.

Johnny Mnemonic - suotta väheksytty klassikko

2011-11-02T23:06:00.000+02:00

Marko Ikäheimo

Minulla sattui olemaan hieman vapaa-aikaa ja ilmaisia elokuvia tarjoava Voddlerkin oli vapautunut kaikille suomalaisille, joten ei siinä muuta kuin kiinnostavaa leffaa etsimään. Oli juuri uusintakuunnellut William Gibsonin Neuromancerin, joten mielenkiinnosta päätin katsoa taas kerran hänen varhaiseen novelliinsa perustuvan Johnny Mnemonicin. Edellisen kerran olen tainnut tämän elokuvan katsoa 90-luvulla melko ruttuiselta vuokrakasetilta.

Elokuva sijoittuu vuoteen 2021. Tulevaisuuteen, jossa asiat ovat menneet melko kohtuullisesti päin helvettiä. Suuri osa entisten teollistuneidenkin maiden asukkaista näyttää elävän lähinnä nomadijärjestelmissä. Luonnollisesti aina joillakin menee vähän paremminkin. Esimeriksi monikansallinen lääkefirma PharmaCon käärii mukavia voittoja, vaikka suuri osa ihmiskunnasta kärsii samaan aikaan hermoston rappeuttavasta NAS-taudista. Tieto on valtaa ja tietoturva kullan arvoista. Kaikkein salaisinta tietoa kuljettavat kirjaimellisesti päässänsä kuriirit, joihin myös nimihenkilömme kuuluu.

lue lisää

Walt Disney: 101 dalmatiakoiraa (1961)

2011-10-31T22:34:00.001+02:00

Riitta Niemistö

Disneyn 101 dalmatiakoiraa on se elokuva, jonka olen ensimmäiseksi nähnyt oikeassa elokuvateatterissa. Enkä edes missä tahansa elokuvateatterissa, vaan Kinopalatsissa. Olin tuolloin viiden ja siihen maailman aikaan ei Disneyn elokuvia dupattu. Suurimman osan ajasta äitini luki tekstejä kuiskien, mutta kun rosvo otti huikkaa Kersantti Tapsusta hän vain nauroi ääneen.

Koko perheen elokuvana 101 dalmatiakoiraa on ihan täysosuma. Siinä on sekä lapsia että aikuisia kiinnostava taso. Telkkaria eläytyen katsovissa ja myöhemmässä kohtauksessa väsymystään marisevissa pennuissa on jotain peräti tuttua. Rogerin ja Anitan suhde ei ole söpö, vaan kahden aikuisen suhde; tarina vasta alkaa siitä, miten Pongo ja Perdita saavat toisensa. Huikein kohtaus on tietenkin hämyhaukku ja siinä se miten koko Lontoon yllä välkkyy koiranruokamainos.

lue lisää

Antti Eronen: Talvi

2011-10-28T22:56:00.001+03:00

Myllylahti 2011, 318 s.

Hannu Väisänen

Antti Erosen ensimmäisessä kirjassa Dreamland - aavekomppania (2008) sodittiin jättiläishyönteisiä vastaan (vertaa Starship Troopers). Tämän kirjan alussa käydään maailmanlaajuinen ydinsota, jota seuraa ydintalvi, niin että pakkasta on kesälläkin 30 astetta.

Isä, poika ja tytär yrittävät pysyä hengissä. Molemmat lapset ovat Suomen armeijan sotilaita. Heitä tarvitaan, koska sota ei loppunut silloin, kun ohjukset loppuivat. Vihollinen tulee taas kerran idästä.

Romaanin alkuosa on pitkäveteinen ja tuntuu siltä, että koko kirjaa voisi lyhentää vanhalla lehtimiehen ohjeella: puolet pois, mutta mielipide muuttuu, kun kirja pääsee vauhtiin.

lue lisää

SF-musikaaliparodioita Youtubessa

2011-10-27T23:20:00.000+03:00

Marko Ikäheimo

Tekijöiden ensimmäinen video: Silence
of the Lambs legoilla. Kyllä.

Kyseessä ei siis ole parodioita sf-musikaaleista, vaan hupia revitään musiikillisin keinoin tunnetuista elokuvista. Youtuben Legolambs-kanavalta löytyy melkoinen kasa muutaman minuutin mittaisia musiikkiesityksiä, joissa pilailun kohteiksi pääsevät esimerkiksi Predator, Robocop, Rambo ja Carpenterin The Thing. Arnold Schwarzeneggeristä on niin monta biisiä, että tekijät ilmoittivat jo lopettavansa niiden tehtailun, kun se on vielä hauskaa. Ilmeisesti aksentti oli liian houkutteleva.

Esitykset eivät ole mitään alakoululaisten mölinää. Tuotannolliset arvot ovat erittäin korkealla tasolla, ja filmitähtien imitoimiseen on panostettu huolella. Kaiken lisäsi musiikki näissä parodioissa on aivan oikeasti todella vetävää!

Herkkähermoisia täytyy vielä varoittaa siitä, että Youtube-videoissa on melkoinen määrä elokuvien verisistä kohdista. Jos suomalaisen videosensuurien aikainen saksija olisi päässyt esimerkiksi Robocopin videon kimppuun, siitä ei olisi varmaan kovin paljoa jäljelle jäänyt.

E-kirjoja netistä ilmaiseksi (ja laillisesti)

2011-10-26T22:58:00.000+03:00

Marko Ikäheimo

Kun kirjahyllyjä on melkein kaikissa mahdollisissa huoneissa (saunaa emme ole vielä kokeilleet) ja ne pursuilevat ratkeamiseen asti kirjoja, alkavat e-kirjojen mahdollisuudet kummasti kiinnostaa. Vähän nettiä penkomalla voi sf:n klassikkoja löytää tyystin ilmaiseksi, ja vieläpä ihan lailisesti. Nyrkkisääntönä voi pitää, että ennen Walt Disneyn aikaa kirjoitetut kirjat ovat nykyään jo tekijänoikeuksista vapaita. Sitä uudemmat teokset tuskin vapautuvat ennen kuin viimeinenkin ihmislajin edustaja on kadonnut maailmankaikkeudesta, siitä pitää Disneyn lakimiesten armeija huolen.

lue lisää

Norman Spinrad: Rautainen unelma

2011-10-19T23:17:00.004+03:00

Alkuteos The Iron Dream, 1972, (Adolf Hitler: Hakaristin herra), Suom. Vuokko Aitosalo, Vaskikirjat 2008, 258 s.

http://www.sff.net/people/normanspinrad/

Hannu Väisänen

Adolf Hitler syntyi Itävallassa 20.4.1889. Hän muutti Saksaan ja taisteli maailmansodassa Saksan armeijan riveissä. Vuonna 1919 hän muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän elätti itsensä katutaiteilijana ja satunnaisilla käännöstöillä, kunnes sai töitä sanomalehtien kuvittajana ja sarjakuvapiirtäjänä. Vuoteen 1932 mennessä hän piirsi vakituisesti useaan science fiction -lehteen. Vuonna 1935 hän hallitsi englannin kielen niin hyvin, että aloitti esikoisromaaninsa. Kaikkiaan hän kirjoitti kymmenen tieteiskirjaa. Hakaristin herra valmistui juuri ennen hänen kuolemaansa 1953, ja se sai postuumisti Hugon vuonna 1955. Vihdoinkin tämä klassikko on suomennettu.

lue lisää

Doctor Who: The Wedding of River Song

2011-10-18T23:35:00.003+03:00

Doctor Who:n kuudennen kauden kolmastoista jakso (päätösjakso). Kauden muiden jaksojen arvostelut löytyvät täältä.

Marko Ikäheimo

Vaihteeksi Tohtorin maailmankaikkeudessa asiat ovat menneet aika perusteellisesti pieleen. Keskellä Lontoota lentelee pilvenpiirtäjien lomassa lentoliskoja sekä kuumailmapallojen kannattamia autoja. Charles Dickens on kertomassa aamutv:n lähetyksessä uudesta kirjastaan ja kello on juuttunut iltapäivään, kirjaimellisesti. Ilmeisesti Tohtori on tyrinyt perusteellisesti, taas kerran.

Kauden päätösjaksossa palataan aloitusjaksojen tapahtumiin. Tällä kertaa saadaan selvyys, mitä siellä järvenrannalla oikeasti tapahtui. Ja tietenkin tämä aukaisee välittömästi ison nipun uusia kysymyksiä. Eikä siinä kaikki: jaksossa selviää myös se ikiaikainen kysymys, jota ei pidä vastausta koskaan saaman, muuten vie mörökölli (tai tapahtuu jotain muuta yhtä kamalaa).

lue lisää

Alastair Reynolds: The Prefect

2011-10-14T23:26:00.001+03:00

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 19 h 43 min, lukija John Lee

Marko Ikäheimo

Yellowstone-planeettaa kiertävässä sekalaisten sateliittien muodostamassa yhdyskunnassa jokainen habitaatti saa järjestää omat asiansa jotakuin miten lystää. Niinpä tältä Glitter bandilta löytyykin melkein kaikkea vapaaehtoisista diktatuureista (!) pysyvän vegetatiivisen tilan järjestelyyn, jonka asukkaat ovat valinneet kooman todellisuuden sijaan, tietenkin vapaaehtoisesti.

Yhteistä kaikille näillle järjestelmille on fanaattinen usko demokraattiseen äänestysjärjestelmään. Itse asiassa karmein rikos koko systeemissä on lailliseen äänestysprosessiin kajoaminen. Jatkuva äänestyskaruselli pyörii jaetussa virtuaalitodellisuudessa, joka huolehtii myös kaikkien kymmenen tuhannen kiertotähden dataliikenteestä. Glitter bandin poliittisen järjestelmän toimivuudesta huolehtivat prefektit, joilla on tarpeen vaatiessa valtuudet käyttää kuolettavaa voimaa (tosin sitä kutsutaan eutanoinniksi).

lue lisää

Ari Paulow: Khilava! valtakunta: Romaani oikeusvaltion raunioilta

2011-10-07T22:36:00.001+03:00

Johnny Kniga 2011, 359 s.

Hannu Väisänen

Ennen Neuvostoliiton hajoamista kommunistit olivat länsimaisen jännityskirjallisuuden kestopahiksia. Sen jälkeen heidän tilalleen ovat tulleet muslimit, varsinkin syyskuun 2011 jälkeen. Ari Paulowin Khilava! kuuluu samaan sarjaan.

On kulunut satakunta vuotta Urho Kekkosen kuolemasta (1986; sinänsä mielenkiintoinen ajan määrittely :-). Kulttuurien välinen sota on päättynyt länsimaiden tappioon neljännesvuosisata sitten ja suurin osa maapalloa on yhdistetty islamilaiseksi valtioksi. Tietoja sodasta ja sen jälkeisistä tapahtumista antaa erään kirjan henkilön isoisän päiväkirja.

lue lisää

Doctor Who: The God Complex ja Closing time

2011-10-05T23:39:00.001+03:00

Doctor Who:n kuudennen kauden yhdestoista ja kahdestoista jakso. Kauden muiden jaksojen arvostelut löytyvät täältä.

Marko Ikäheimo

Nämä jaksot eivät varsinaisesti ole tuplakokonaisuus. Niputin ne samaan arvosteluun koska ne kuitenkin tavallaan pohjustavat kauden päätöstä.

The God Complex

Tardis jumittuu vanhalta hotellilta näyttävään tilaan, johon on kariutunut sekalainen joukko muitakin hahmoja. Jostakin syystä he alkavat yksi kerrallaan käyttäytyä omituisesti ja jäävät käytäviä vaeltavan hirviön uhreiksi. No, olipas yllättävä alkuasetelma Doctor Who-jaksolle. Pientä omaperäisyyttä on havaittavissa uhrien sekoamiskohtauksien kuvaamisessa, jossa käytetään melko modernia kerrontaa.

lue lisää

Camilla Mickwitz: Emilia ja Kaksoset

2011-10-02T22:49:00.002+03:00

Ruotsinkielinen alkuteos: Emilia och tvillingarna, WSOY

Riitta Niemistö

Metsossa järjestettiin Tampere-päivän kunniaksi kirjastosuunnistus, joka vei mm. kirjastotoimen johtajan työhuoneeseen. Sieltä matka jatkui alas varastoon, pääsimme etsimään ja korjaamaan poistokirjan. Meille osui Emilia ja Kaksoset.

Tarina on niin 70-lukua, että... Emilia kertoo isänsä kanssa tarinaa kaksosista, jotka saavat lahjaksi veneen. Vene ei ole mikä tahansa vene, vaan sillä päästään purjehtimaan kylpyammeessa. Tavataan kalastaja ja vedeneläviä, jotka murehtivat vesien saastumista. Kylpyammeen puhdistus käy helposti, mutta lapsia muistutetaan siitä, että oikeasti vesistöjen puhdistus ei käy ihan näin helposti.

lue lisää

Doctor Who: The Girl Who Waited

2011-09-29T22:57:00.002+03:00

Doctor Who:n kuudennen kauden kymmenes jakso. Kauden muiden jaksojen arvostelut löytyvät täältä.

Marko Ikäheimo

Nyt on vuorossa Amyn hero moment. Amyn hahmo on yleensä varsin huoleton ja valoisa, mutta nyt otetaan kovat aseet käyttöön.

Alussa näyttää siltä, että luvassa on taas kerran formaattijakso. Tohtori kumppaneineen eksyy planeetalle, jossa kulkutaudin vuoksi on turvauduttu äärimmäisiin järjestelyihin. Parin väärinkäsityksen jälkeen Amy onnistuu järjestämään itsensä rinnakkaiseen aikavirtaan, eikä pelastustoimet mene ihan putkeen. Tohtori ei osu Tardisilla koskaan aivan tarkalleen maaliinsa, eikä niin käy tälläkään kertaa. Jakson nimestä voitte arvata, mikä tällä kertaa on tuloksena.

lue lisää

Marie Phillips: Huonosti käyttäytyvät jumalat

2011-09-28T22:21:00.000+03:00

Suom. Titia Schuurman, Bazar 2009
http://www.mariephillips.co.uk/godsbehavingbadly

Hannu Väisänen

Antiikin Kreikan jumalia ja jumalattaria elää Pohjois-Lontoossa. He tekevät samaa, mitä antiikin aikanakin eli juonittelevat keskenään ja sekaantuvat ihmisten asioihin.

Hahmojen nykyroolit ovat ihan kivoja (metsästyksen jumala Artemis ansaitsee leipänsä kävelyttämällä koiria, rakkauden jumalatar Afrodite on töissä puhelinseksifirmassa ja niin pois päin), mutta teoksessa on sama vika kuin monessa nykyromaanissa: tuntuu siltä, että sitä ei ole kirjoitettu romaaniksi, vaan valmistettu televisiosarjan tai elokuvan raaka-aineeksi (http://www.imdb.com/title/tt1985094).

Kymmenkunta hahmoa kimppakämpässä? Tämä on jo nähty.

Tove Jansson: Taikurin hattu, tarkistettu käännös

2011-09-27T23:27:00.002+03:00

Ruotsinkielisistä alkuteoksesta Trollkarlens hatt, 1948, suomentanut Laila Järvinen, 1958, ja suomennoksen tarkistanut Päivi Kivelä, WSOY, 2010

Riitta Niemistö

Taikurin hattu taitaa olla meidänkin lastemme suosikkimuumikirja. Poika suorastaan hihkui, kun luin sitä ääneen. Kovat olivat vaatimukset, että Suuri elokuun juhla luetaan kerralla. Toinen suosikkikohtaus on viidakkoseikkailu. Muutin tätä tarinaa hiukan. Koska en tiedä, miten appelsiininkuorista tehdään tekohampaat, neuvoin kysymään sitä mummilta eikä äidiltä.

Päätoimittaja tykkää Niiskun avautumisesta, kun pitkäsiimalaatikko kaatuu veneen pohjalle ja siimat sotkeutuvat hankaimiin. Minun suosikkikohtaukseni sen sijaan menetti teränsä käännöksen tarkistuksessa. Muumimamma lähettää torailevat lapset luolaan ja käskee palata vasta kun ovat iloisia eivätkä vasta kun ovat kilttejä. Minä olen aina jotenkin tykännyt äidistä, joka ei selvitä lasten välejä, vaan lähettää heidät sellaiseen ympäristöön, että he saavat itse välinsä selvitettyä.

Tätäkin muumikirjaa Tove Jansson muutti, mutta muutokset eivät olleet yhtä suuria kuin Pyrstötähdessä tai Urotöissä. Tarinaan on lisätty kohtauksia, mitkä ennakoivat Taikurinkohtaamista. Nämä kohtaukset yhtenäistävät tarinaa, joka muuten koostuu sikermästä irrallisia seikkailuja.

Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta

2011-09-22T23:54:00.001+03:00

Suom. Arja Pikkupeura, Tammi 2009

Hannu Väisänen

Roma Štorkin on moskovalainen tavis, joka eräänä päivänä huomaa muuttuneensa vampyyriksi nimeltä Rama Toinen.

Viides maailmanvalta ei ole vampyyrikirja länsimaisessa mielessä, vaan poliittinen satiiri parhaaseen venäläistyyliin. Anne Ricen teosten asemesta kirjaa pitää verrata Mihail Bulgagovin romaaniin Saatana saapuu Moskovaan. Kirjassa tölväistään sekä kaatunutta neuvostovaltaa että nykyistä vapaata markkinataloutta: kapitalisteja kutsutaan verenimijöiksi siksi, että he ovat oikeasti vampyyrejä.

Hyvin paljon aikaa käytetään käsitteiden glamour ja diskurssi selvittämiseen ja ivailuun. Ilmeisesti ne ovat hyvin tärkeitä venäläisessä kulttuurikeskustelussa, mutta suomalaiselle, joka ei tunne asiaa, se on ikävystyttävää luettavaa. Kirjan lopussa oleva suomentajan lisäys "Joutavaa itätriviaa ja arveluttavia vihjeitä vamperium-lennolla eksyneille" on todella tarpeen.

Teinivampyyrifiktiota etsivät voivat jättää tämän kirjan väliin.

Kuka on kukin fantasiassa Yle Radio ykkösellä

2011-09-21T23:17:00.001+03:00

Marko Ikäheimo

Yle radio yhdessä on menossa sarja "Kuka on kukin fantasiassa", jossa vartin jaksoissa käsitellään seitsemän fantasiahahmon taustoja ja sielunelämää. Toimittajan kanssa aiheesta keskustelee alan asiantuntija. Tähän mennessä SF-piireistäkin tuttu kirjallisuudentutkija Markku Soikkeli on kertonut C.S. Levisin Narnian tarinoiden Edmundista ja Valkoisesta velhosta. Tämän lisäksi Tolkien-fani Inkeri Kontro on puhunut Klonkusta. Jo esitetyt jaksot ehtii kuuntelemaan Ylen Areenalta.

Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti, uudistettu laitos

2011-09-20T22:56:00.000+03:00

Ruotsinkielisistä alkuteoksesta Kometjakten, 1946, ja Kometen kommer, 1968, suomentaneet Laila Järvinen ja Päivi Kivelä, WSOY, 2010

Riitta Niemistö

Muumipeikko ja pyrstötähti ei ilmestyessään ollut mikään erityinen menestys. Vasta Taikurin hattu toi Muumipeikot suurempaan tietoisuuteen. Tove Janssonkin tunsi tämän tarinan heikkoudet ja kirjoitti siitä 60-luvun lopulla aika rankasti uudistetun version.

Uuden laitoksen Muumilaakso on enemmän myöhempien muumikirjojen laakson kaltainen. Siellä puut ovat vihreitä eivätkä kukkivia, ei ole silkkiapinaa vaan kissanpoikanen, ei talonpeikkoa vaan Tuittu eikä palmuviiniä, vaan omenaviiniä. Kaikkia tarinan epäloogisuuksia ei ole saatu poistetuksi. Vaikka ollaan lähellä merta, virta vie sisämaahan ja yksinäisille vuorille.Varmaankin tästä syystä meri on kauempana Muumitalosta, mitä olen myöhempien kirjojen pohjalta kuvitellut.

lue lisää

Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä

2011-09-19T23:10:00.001+03:00

Marko Ikäheimo

Alun perin minulla oli tarkoituksena käydä katsomassa Kapteeni Amerikka. Ainoa sopiva näytös oli kuitenkin 3D, ei minulla ole tapana katsoa elokuvia aurinkolasit päässä. Kävin siis Karibian meren merirosvojen viimeisimmän osan vilkaisemassa. Hyvä että kävin, vaikka vähän myöhäänkin.

Jack Sparrow...anteeksi...kapteeni Jack Sparrow on taas kerran etsimässä itselleen miehistöä. Laivakin on päässyt vaihteeksi hukkumaan jonnekin. Jostakin syystä vain Lontoossa, jonne Jack on ajautunut, joku muukin samanniminen ryökäle on värväyspuuhissa. Jollakin keinoin Jack onnistuu lyöttäytymään entisen heilansa Angelican mukaan etsimään eipä vähempää kuin ikuisen nuoruuden lähdettä. Mukana meiningeissä on pahamaineinen kapteeni Mustaparta, joka todellakin on maineensa veroinen, eli paha. Erittäin paha.

lue lisää

Stephen King: Tapahtumapaikkana Duma Key

2011-09-16T23:49:00.001+03:00

Suom. Ilkka Rekiaro, Tammi 2009

Hannu Väisänen

Edgar Freemantle on menestyvä minnesotalainen rakennusurakoitsija. Pahan työtapaturman ja avioeron jälkeen hän muuttaa Floridaan, Duma Keyhyn, ja rupeaa taidemaalariksi. Hän osoittautuu yliluonnollisen lahjakkaaksi, ihan kirjaimellisesti.

Duma Key on tarina, jonka King on kirjoittanut jo monta kertaa, kyynikko voisi sanoa, että jokaisessa kirjassaan. Se ei meitä ykkösfaneja haittaa eikä sekään, että kirjassa on lukuisia viittauksia muihin Kingin teoksiin. Tämä on juuri sitä, mitä me häneltä haluamme.

lue lisää

Doctor Who: Night Terrors

2011-09-16T23:34:00.000+03:00

Doctor Who:n kuudennen kauden yhdeksäs jakso. Kauden muiden jaksojen arvostelut löytyvät täältä.

Marko Ikäheimo

Tästähän alkaa tulla jo tapa, valitettavasti. Jostakin syystä tällä kaudella mieltäräjäyttävät jaksot vuorottelevat “ihan kiva”-osuuksien kanssa. Nyt on sitten vuorossa sitä tavallisempaa sorttia. Jostakin syystä Tohtori saa avunpyynnön pieneltä pojalta, joka pelkää pimeää (ja melkein kaikkea muutakin). Pojan vanhemmat ovat aivan neuvottomia, mutta Tohtori tietää, että hirviöitä voi olla oikeasti olemassa.

lue lisää

Mia Vänskä: Saattaja

2011-09-13T22:43:00.000+03:00

Atena 2011, 308 s.

Hannu Väisänen

Mia Vänskä on lukenut Kinginsä, sanotaan kirjan suojapaperissa. Kerrankin esittelyteksti on oikeassa.

Kingillä tyypillinen tapahtumapaikka on tavallinen yhdysvaltalainen pikkukaupunki. Niinpä Saattaja tapahtuu suomalaisessa pikkukaupungissa.

Lilja saa kiinni aviomiehensä rysän tai oikeammin naisen päältä omasta (ja aviomiehensä) makuuhuoneesta. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun aviomies oli ollut uskoton, mutta ensimmäisen kerran tämä oli tuonut toisen naisensa kotiin. Lilja pakkaa tavaransa ja häipyy. Hän menee syntymäkaupunkiinsa ja ostaa lapsuudenkotinsa, rintamamiestalon, joka sattuu olemaan myytävänä. Talossa ja ympäristössä alkaa tapahtua kingmäisiä asioita.

lue lisää

Thor ja Captain America mobiilipeleinä

2011-09-12T23:50:00.002+03:00

Marko Ikäheimo

Itunesin verkkokaupassa näytti olevan tarjouksessa kaksi iPod touchin marvel- peliä. Toisen päähenkilönä oli Thor ja toisessa seikkaili itse Kapteeni Amerikka. Hintakaan ei ollut varsinaisesti päätähuimaava: molemmat maksoivat 79 senttiä kipale. Pitihän niitä sitten kokeilla.

Thor: The Son of Asgard

Thorin nimikkopelissä salskea liehulettimme palaa kotiinsa, ja löytää
Sifin odottamassa portilla. Jos kaikki olisi kunnossa, pelistä tulisi melko lyhyt ja tylsä, joten ongelmiahan sitä on ohjelmassa. Mustat haltiat ovat hyökänneet Asgardiin ja Mjollnirille on töitä luvassa. Myöhemmin vastaan tulee muitakin kurmotettavia pahiksia, kuten esimerkiksi jääjättiläisiä, jotka ovatkin jo hieman kovempia vastuksia.

lue lisää

Doctor Who: Let's Kill Hitler

2011-09-11T23:39:00.001+03:00

Doctor Who:n kuudennen kauden kahdeksas jakso. Kauden muiden jaksojen arvostelut löytyvät täältä.

Marko Ikäheimo

No niiin, nyt päästiin taas varsinaiseen asiaan. Viimeinen jakso ennen kesätaukoa lässähti hieman, mutta tämä on täyttä tavaraa.

Moffat leikittelee taas kerran katsojien odotuksilla. Jakso ei kutenkaan käsittele ollenkaan sitä mitä ennakkotietojen perusteella odottaisi. Homman koukusta ei taaskaan pysty sanomaan juuri mitään ilman todella jyrkkiä spolereita, joten eipä siitä sen enempää.

lue lisää

George R. R. Martin: A Dance with Dragons

2011-09-09T23:18:00.000+03:00

A Song of Ice and Fire -sarjan viides osa. Arvosteltu versio Audible äänikirja, pituus 49 tuntia. Lukija Roy Dotrice.

Marko Ikäheimo

Tällä kertaa taidan jättää suosiolla kirjan alkuasetelmien kertaamisen hieman vähemmälle. Tätä ennen on ehtinyt tapahtua neljässä muhkeahkossa niteessä aika paljon. Tämän osan aloittaminen aiheutti jo hieman levottomuutta. Kirja oli sentään 49 tuntia pitkä. Kaiken lisäksi tämä oli vain toinen puolikas tarinasta, jonka toinen puoli oli kerrottu A Feast for Crows -kirjassa.

Joka tapauksessa Westerosin kuningaskuntiin on talvi tehnyt tuloaan jo pidemmän aikaa. Tällä kertaa nappuloita siirrellään pohjoisessa ja vähän kaukaisemmissakin valtakunnissa. Tyrion jatkaa pakomatkaansa isänsä kanssa käydyn pikkuisen kärhämän jälkeen. Daenerys on juuttunut Meereenin juonitteluihin orjuuden lakkauttamisesta kypsyneiden orjakauppiaiden kanssa. Meren yli pitäisi päästä, mutta milläs menet, jos ei ole laivoja. Kaiken päälle kasvattilohikäärmeidenkin kanssa alkaa olla ongelmia.

lue lisää

Rick Riordan: Percy Jackson and the Sea of Monsters

2011-08-29T22:51:00.002+03:00

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 7 h 49 min, lukija Jesse Bernstein. Kirjasarjan toinen osa, edellinen on arvosteltu täällä.

Marko Ikäheimo

Percy Jacksonin elämä näyttäisi vähitellen palailevan edellisen kirjan tapahtumien jälkeen normaaleihin uomiinsa. Tai siis niin normaaleihin, kuin kreikkalaisen mytologian merenjumalan pojalla se voi olla. Percyn äiti on löytänyt pojallen hyvin liberaalin koulun, jossa ei turhia nipoteta oppilaiden pienistä omituisuuksista. Silti tällekin hippikoululle on liikaa, kun Percy onnistuu lukukauden viimeisenä päivänä joutumaan tappavaan polttopallokamppailuun ihmissyöjäjättiläisten kanssa.

Kouluvuoden aikana Percyn mukaan on lyöttäytynyt omituinen poika nimeltään Tyson. Kukaan ei oikein tiedä missä Tyson asuu, ja muutenkin hänen taustoissaan ja olemuksessaan ei tunnu kaikki olevan kohdallaan.

lue lisää

Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, uudistettu laitos

2011-08-26T22:42:00.003+03:00

Ruotsinkielisistä alkuteoksesta Muminpappans bravader, 1950, ja Muminpappans memoarer, 1968, suomentaneet Laila Järvinen ja Päivi Kivelä, WSOY, 2010

Riitta Niemistö

Muumipapan urotyöt saivat 60-luvun lopulla uuden esinäytöksen ja menettivät kaurapuuron surumielisen tuoksun. Muumipappa kyseli Hemulin löytölastenkodissa "miksi?", eikä sieltä karattuaan enää rakentanut hetkessä taloa. Siirtokunnan perustamisen yhteydessä hän koki Kriisin. Perhe kommentoi papan kertojanlahjoja ystävällisesti, mutta suorasukaisesti.

Kokonaisuudessan Muumipapan urotöiden uusi laitos on yhtenäisempi, uskottavampi ja hauskempi. Viisivuotiaskin kuunteli sitä kiinnostuneesti, toisin kuin vanhaa laitosta vajaata vuotta aikaisemmin. Tiedä sitten, onko syy lapsen vai tarinan kehittymisessä. Fredriksonista poika ainakin löysi sielunkumppanin: molempien mielestä hammasrattaat ovat karusellin juttu.

Jeff Long: Helvetin sydän

2011-08-25T23:17:00.001+03:00

Suom. Einari Aaltonen, Like 2008

Hannu Väisänen

Jeff Longin Helvetin piirit ilmestyi 1999 ja suomennettiin 2001. Sen ideana oli, että kristillinen helvetti on kirjaimellisesti olemassa. Se on ympäri Maapallon risteilevä tunneliverkosto. Pirut ja demonit ovat helvetin asukkaita, ihmisen kaltaisia hominideja, jotka silloin tällöin tulevat maan pinnalle.

Kirjan jatko, tämä Helvetin sydän, maistuu huonosti lämmitetyiltä tähteiltä. Idea on ennestään tuttu ja tapahtumat toistavat itseään. Maanalaisen ympäristön kuvaus on kyllä yhtä tehokasta kuin Helvetin piireissä (älä lue kumpaakaan, jos et pidä ahtaista paikoista!), mutta teologiaa on liikaa minun makuuni.

Luultavasti Jeff Long palaa aiheeseen, sillä Helvetin sydämessä on kaksi koukkua jatko-osaan.

Michael P. Spradlin: Graalin vartija. Nuori temppeliherra 1

2011-08-25T23:03:00.001+03:00

Suomentanut Aila Herronen, WSOY 2008, 212 s.

Hannu Väisänen

Jälleen uuden nuorten fantasiatrilogian aloitus.

Kliseitä piisaa. On 16-vuotias orpo, luostarissa kasvanut poika, Tristan, jonka syntyperä on ylhäisempi kuin miltä näyttää. Kuningas Rikhard Leijonamieli pohtii, onko nähnyt Tristanin aikaisemmin. Ollaan 1100-luvun Euroopassa ja matkataan ristiretkelle Englannista Pyhään maahan. On majatalo. On hyviksiä ja pahiksia. On fantasian pahimmat kliseet top ten.

Vaikka kirja ei ole paksu, tässäkin on liikaa.

Leena Erkkilä: Prinssi Miro

2011-08-24T22:11:00.001+03:00

Kuvitus: Ulla Vaajakallio, Lasten Keskus, 1987

Riitta Niemistö

Vanha hallitsija haluaa luopua vallasta, mutta nuori prinssi ei haluaisi ottaa valtaa vastaan. Siinä on lähtökohta seikkailuun, missä Prinssi Miro etsii itseään. Ratkaisu ei ole kovinkaan yllättävä, mutta monta seikkailua Miro ehtii kokea ennen kuin se ratkaisu löytyy.

Minä en saanut tähän tarinaan oikein otetta eikä se jättänyt muistijälkiä. Kovasti sitä maata kierrettiin, mutta kun ei kiinnostanut kuunnella mitä luki, niin ei kiinnostanut. Viisivuotias kuunteli tarinaa ihan sovulla, muttei juuri kuulemaansa reagoinut. Yhteinen tuomiomme on: ihan kiva. Parasta kirjassa taitaa olla kaunis tunnelmallinen kuvitus.

Neal Asher: The Voyage of the Sable Keech

2011-08-17T23:27:00.002+03:00

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 16 h 46 min, lukija William Gaminara

Marko Ikäheimo

The Voyage ogle the Sabel Keech on Spatterjay-trilogian toinen osa. Edellisen osan arvostelu löytyy täältä. Tässä arvostelussa on joitakin juonipaljastuksia ensimmäiseen kirjaan.

Ensimmäiseen kirjaan tutustuminen on muutenkin erittäin suositeltavaa, sillä siinä on esitelty melkoinen möhkäle kirjatrilogian näyttämöstä. Harvoin olen yhtä paljon joutunut käyttämään niin paljon tekstitilaa juonen kertomiseen.

Tämä osa jatkaa suoraan siitä mihin edellinen jäi. Ihmeen kaupalla henkiin jäänyt prador yrittää nyt päästä pois planeetalta, mistä tuleekin aika mutkikas operaatio. Hieman myöhemmin joukko eläviä kuolleita haluaa tehdä pyhiinvaellusmatkan saarelle, jossa Sabel Keech toistaiseksi ainoana lajissaan on onnistunut palaamaan takaisin elävien kirjoihin. Varmaan kaikki ovat ihan hirveän yllättyneitä, kun seurueen kokoajalla ei ole toimilleen kaikkein puhtaimmat motiivit?

lue lisää

Antal Szerb: Pendragonin legenda

2011-08-15T23:14:00.002+03:00

Suom. Juhani Huotari, Atena 2008, 282 s.

Hannu Väisänen

Kun kirjan nimessä on sana Pendragon, sen aiheena lienee kuningas Arthur. Ei kuitenkaan tämän kirjan.

Tai miten sen nyt ottaa.

Unkarilainen, Lontoossa mystiikkaa tutkiva János Bátky saa kutsun Walesiin Gwyneddin jaarli Owen Pendragonin kartanoon tutkimaan vanhoja käsikirjoituksia. Kartanon lähellä ovat Pendragonin sukulinnan rauniot.

Oikean Pendragonin linnan rauniot ovat Cumbriassa eikä Walesissa. Legendan mukaan linnan rakennutti kuningas Arthurin isä Uther Pendragon, joka myös kuoli linnassa sadan ritarinsa kanssa, kun saksit myrkyttivät linnan kaivon. Se on vain legenda, sillä historiasta tiedetään, että normannit rakensivat linnan 1100-luvulla (http://www.visitcumbria.com/pen/pendragon-castle.htm). Toisaalta Arthurin legendan walesilaisen version mukaan Arthur eli Walesissa 400-luvulla ja häntä kutsuttiin Gwyneddin prinssiksi. Szerbin kirjassa on lukuisia tällaisia viittauksia myös vähemmän tunnettuihin legendoihin, ja osa lienee jäänyt minulta huomaamatta.

lue lisää

Uudet pohjat Hollywoodilta

2011-08-08T01:06:00.002+03:00

Marko Ikäheimo

Melko vähäisistä eväistä on ennenkin tehty elokuvia, mutta nyt kyllä taisi Hollywood tehdä oman ennätyksensä. Ensi vuoden puolella nimittäin tulee ulos arviolta 200 miljoonan dollarin tuotanto, jonka näyttelijäkaartista löytyy muiden ohessa Liam Neeson. Elokuvan nimi on Battleship, ja se perustuu samannimiseen peliin. Suomessa tämä peli tunnetaan nimellä laivanupotus. Että semmoista. Useasti näiden suurtuotantojen rinnalle kilpailija pykää samanlaisen, jolla yrittää kupata tuottoja itselleen. Mihinkähän peliin se voisi perustua? Jätkänshakiin?

Harry Potter ja kuoleman varjelukset - osa 2 (2011)

2011-08-03T00:04:00.002+03:00

Marko Ikäheimo

Viimeinen Harry Potter -elokuva on nyt sitten katsottu. Päällimmäinen tunne on helpotus. Rowling sai pidettyä kirjasarjan kasassa, eikä elokuvistakaan tullut täydellistä katastrofia. Itse asiassa, nämä viimeisimmät osat olivat jo varsin kelpo tuotoksia.

Harrykin kypsähtää viimein ensimmäisen osan harhailuun. Hän toteaa suoraan ääneen, että kaikki heidän hienot suunnitelmassa näyttävät johtavan vain uuteen selkäsaunaan. Eli eipä muuta kuin suoraan päin! Yllättäen sankareiltamme ei menekään henki, vaan he saavat odottamatonta apua. Ja sitten rytisee oikein viimeisen päälle.

lue lisää

Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus

2011-08-02T23:42:00.002+03:00

Atena Kustannus Oy, 2010

Riitta Niemistö

Jo Muumien ja olemisen arvoituksen kannet tietävät hyvää. Etukannessa Muumipeikko katselee majakan huteria portaita, takakannessa Pikku Myy katselee vettä teatterin lattialuukusta. Johdannossa Jukka Laajarinne kertoo, että hän tutustui Muumikirjoihin lukiolaisena, kun oli muuttanut uudelle paikkakunnalle. Kirjan kuvaukset ulkopuolisuudesta kiehtovat.

En ole juurikaan filosofiaa harrastanut ja kirjassa käytetyt termit, kuten "toiseus" olivat minulle uusia. Teksti oli tällaiselle maallikollekin sujuvaaluettavaa, antoi ajattelemista ja jäsensi omia ajatuksiani.

lue lisää

Atorox 2011 Anne Leinoselle

2011-07-23T23:44:00.003+03:00

Marko Ikäheimo

Lomamatkamme aikana ehdittiin jakaa Atorox-palkinnotkin, joka tänä vuonna meni Anne Leinosen Nahat-novellille. Itse asiassa Leinonen onnistui nappaamaan tuplapotin, koska hänen Sanojen mahti -tarinansa tuli äänestyksessä toiseksi. Onnittelut myös Kalaksikukon oman äänestysraadin puolesta.

Vanhaa scifipartaa miellytti myös se, että ehdokaslistalta löytyi useita oikeita scifitarinoita. Lisäksi pari napakan lyhyttä tarinaa pisti positiivisesti silmään. Minulle novellissa tärkeitä on juuri ajatuksen kirkkaus ja kerronnan kurinalaisuus.

Kaikkien aikojen avaruusseikkailu Turun linnateatterissa

2011-07-12T00:00:00.002+03:00

Riitta Niemistö

Kävimme kahden viisivuotiaan ja molempien poikien äitien kanssa Turun Seikkailupuistossa katsomassa Kaikkien aikojen avaruusseikkailua. Esitys oli oikeastaan yhden miehen show: muitakin hahmoja nähtiin ja lavalla oli kaksi miestä, mutta arvon opettaja ohjasi meidät läpi aurinkokunnan. Lopuksi palattiin kotiplaneetalle ja mietittiin, miten pysäytetään ilmastonmuutos. Yleisöltä tuli esimerkiksi ehdotus ostaa sähköauto ja lisähuomautus sellaisen korkeasta hinnasta.

lue lisää

Richard Bachman: Blaze

2011-07-11T00:00:00.000+03:00

Alkusanat Stephen King, Hodder & Stoughton 2007, 321 s.

Hannu Väisänen

Kun Stephen King aloitteli uraansa 1970-luvulla, kustantamoalalla oltiin sitä mieltä, että lukijat ostaisivat vain yhden kirjan vuodessa samalta kirjailijalta. Niinpä hän kirjoitti salanimellä Richard Bachman viisi kirjaa: Rage (1977; Raivo), The Long Walk (1979; Pitkä marssi), Roadwork (1981; Vimma), The Running Man (1984; Juokse ja kuole) ja Thinner (1984; Kirous). Sitten kirjakaupan myyjä nimeltä Steve Brown kaivoi esiin tiedon, että Richard Bachman on Stephen King, ja virallisen elämäkertansa mukaan Bachman kuoli pseudonyymisyöpään vuonna 1985.

lue lisää

Doctor Who: A Good Man Goes to War

2011-07-06T00:41:00.001+03:00

Doctor Who:n kuudennen kauden seitsemäs jakso. Kauden muiden jaksojen arvostelut löytyvät täältä.

Marko Ikäheimo

Ihan aluksi: yay Rory, jolla on alussa oikein kunnon hero moment. Siinä ei paljon yksi cybermenien armeijakunta paina, kun viimeinen sadanpäämies pistää Tohtorin kanssa tuulemaan. Amyn todellinen kohtalo selviää jakson alussa ja sankarimme keräävät melkoisen armeijan lähtiessään häntä pelastamaan.

lue lisää

Doctor Who: The Rebel Flesh + The Almost People

2011-07-05T00:11:00.004+03:00

Doctor Who:n kuudennen kauden viides ja kuudes jakso. Kauden muiden jaksojen arvostelut löytyvät täältä.

Marko Ikäheimo

Tardis laskeutuu autiolle saarelle, jonka linnoituksessa tehdään salaisia asioita armeijalle. Jokin menee pahasti pieleen, ja sitten juostaan kaksi jaksoa pitkin käytäviä ™. Kuulostaako tutulta? Tämä kuvaus taitaa päteä 70 prosenttiin näkemistäni Doctor Who:n jaksoista.

Salaisen laitoksen ideana on siis tehdä synteettisestä materiaalista kaksoisolentoja ihmisistä, joita sitten oikeat henkilöt kauko-ohjaavat. Aurinkomyrskyn ja ilmeisesti polariteettien vaihtumisen vuoksi nämä kaksoisolennot saavatkin oman tahdon, mistä alkuperäiset eivät ole kovin mielissään. Kärhämähän siitä syntyy. Samalla mietitään: "kuka onkaan oikeastaan hirviö, alkuperäinen vai kopio" ™. Melko tylsistyttävää kamaa siis. Pientä hupia syntyy siitä, kun Tohtori onnistuu kloonauttamaan itsensä, ja äkkiä riesana onkin kaksi näsäviisasta pököpäätä.

Tämän kaksoisjakson ongelmana on se, että siinä on materiaalia ehkä yhteen kohtuulliseen jaksoon. Loppukäänteessä saadaan selvyys pariin alkukauden mysteeriin ja samalla pedataan puolenvälin huipentumaa ennen kolmen kuukauden taukoa.

Kalaksikukko kesällä

2011-06-30T00:18:00.000+03:00

Marko Ikäheimo

Nettipoliisin kanssa olemme päättäneet, että Kalaksikukkoon pitäisi tulla vähintäänkin kymmenen uutta juttua joka kuukausi. Heinäkuussa saattaa päivityksiä tulla hieman harvemmassa tahdissa, vaikka tuskin ne ihan kokonaan tyssäävät. Syksyllä palaamme taas normaaliin vauhtiin.

Kohtuullisessa määrin aurinkoista kesää lukijoille toivottaen,

Väitöskirja Zombeista

2011-06-29T23:46:00.001+03:00

Marko Ikäheimo

Tällaisestakin aiheesta voi väitöskirjan tehdä. Tutkija Outi Hakola on tehnyt väitöksen Turun yliopistossa aiheesta: "Rhetoric of Death and Generic Addressing of Viewers in American Living Dead Films". Mikäli aihe kiinnostaa, väitöskirja on saatavissa ilmaiseksi Turun yliopiston sivuilta osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4601-3.

Yritin kuvitukseksi etsiä zombieta, jolla on tohtorinhattu, mutta ei tähän hätään löytynyt.

Neil Gaiman: The Graveyard Book

2011-06-29T00:11:00.002+03:00

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 7 h 48 min

Marko Ikäheimo

Neil Gaimanilla on aina ollut viehtymys kuolemaan. Aikoinaan, kun Starshipsofassa vielä käytiin lävitse elämänkertoja, Gaimania luonnehdittiin goottikirjailijaksi. Ei siinä aivan hakoteillä taidettu ollakaan. Sandmanin suosituimpia hahmoja on ihmisen hahmon ottanut Kuolema, ja itse asiassa Doctor Whon kuudennen kauden Gaimanin kirjoittama jaksonkin tapahtuu hautausmaalla. Samassa ympäristössä liikutaan tässäkin kirjassa.

lue lisää

Juri Nummelin (toim.): Verenhimo - Suomalaisia vampyyritarinoita

2011-06-20T23:05:00.001+03:00

Teos 2011, 390 s.

Hannu Väisänen

Kokoelmassa on 22 suomalaista vampyyritarinaa. Osa on kirjoitettu varta vasten tätä kokoelmaa varten, osa ei. Valitettavasti kaikista aiemmin ilmestyneistä novelleista ei ole kerrottu, missä ne on julkaistu. Tiedot ovat vain kolmesta vanhasta tarinasta: Kristian Korpin Muumio, Leo Anttalan Kohtalo ja Harry Etelän Himo. Kaikki alan harrastajat tietänevät, että Kristian Korppi tunnetaan paremmin nimellä Mika Waltari. Novellien lisäksi kirjassa on Juri Nummelinin johdanto "Vampyyriviihteen historiasta" ja kirjoittajien lyhyet esittelyt.

Novellien tyyli vaihtelee vakavissaan kirjoitetusta kauhusta kieli poskessa vedettyyn parodiaan. Vampyyrit elävät maaseudulla lammaslauman liepeillä tai synkässä korvessa tai keskikaupungilla tai lähiöissä. Missään emme ole turvassa! Pari novellia tapahtuu muualla kuin Suomessa.

Mikä novelli on hyvä ja mikä huono riippuu tietysti lukijasta, mutta parasta olisi ollut nauttia kirjasta hitaasti, esimerkiksi novelli illassa, eikä ahmaista sitä viikonloppuna, kuten minä tein ja sain vampyyriähkyn.

Kirjaa voi kehua siitä, mitä siinä EI ole: nykyajan muotitautia teinivampyyreja.

Olipa kerran ihminen

2011-06-17T22:46:00.004+03:00

Marko Ikäheimo

Nostalgiaosastolta, päivää. Olipa kerran avaruuden aloitus oli kohtuullinen muistojen vyörytys, mutta Olipa kerran ihminen on ihan omaa luokkaansa Bachin toccatan ja fuugan d-mollissa soidessa alkutekstien päällä. Samalla käy kouriintuntuvasti selville sarjan ikä. Alkumusiikki on kulunut rahisevaksi, eikä kuvakaan mitään teräväpiirtoa ole. Vaatimaton kuvanlaatu pisti jo ihmettelemään, millaisesta originaalista tämä DVD-julkaisu on oikein tehty.

Sisältö on kuitenkin ehtaa Barilléa. Tutut sankarimme Mestari, Lassi, Lissu ja Jätti lapsineen kulkevat eri inkarnaatioissaan läpi historian merkkitapahtumien (Psi ei tässä sarjassa ole vielä mukana). Mukana sähläämässä ovat tyhmä ja ahne Ärjy sekä hänen punatukkainen adjutanttinsa, jonka nimeä en nyt tähän hätään muista. En muistanutkaan enää, miten suuri osuus kulloisestakin jaksosta keskittyy Ärjyn mätkimiseen.

lue lisää

Marko Hautala: Torajyvät

2011-06-15T23:06:00.000+03:00

Tammi 2011, 262 s.

Hannu Väisänen

Markus on ollut naimisissa Jennin kanssa, mutta asuu nyt tämän siskon Iinan kanssa. Jenni on puolestaan mennyt naimisiin Markuksen isän Aaronin kanssa. Kaikki ynnä Markuksen äiti Liisa kokoontuvat yhteen, ja sitten alkaa tapahtua. Mukana on myös Jennin ylivilkas poika Miro, josta lukija ei alussa tiedä, onko hänen isänsä Markus vai Aaron.

Markuksella on pakkomielle 1600-luvulla eläneestä Jakob Mörtistä, jota syytettiin noituudesta ja tuhopoltosta. Kun häntä oltiin kuljettamassa oikeuteen, laiva haaksirikkoutui saarelle, jossa Markus nykyään asuu. Jakob Mört perusti saarelle uskonnollisen yhteisön, joka on edelleen olemassa.

lue lisää

Maijaliisa Dieckmann: Elli-enkeli ja tiukutossut

2011-06-14T23:00:00.003+03:00

Kuvittanut Maija Ranta, Gummerus, 1988

Riitta Niemistö

Kirja Elli-enkelistä on kristillinen, muttei varsinaisesti hengellinen.Elli asuu taivaassa isojen siskojensa kanssa ja käy maan päällä hoitamassa pieniä varjelustehtäviä. Tilanteet ovat lapsille tuttuja: kiusaamista, aikuisten riitoja, vaikeuksia uusien taitojen oppimisessa, luonnon roskaamista ja yleisestä kenkutusta. Niissä tarvitaan enkeliä palauttamaan hyvä tahto ihmisten kesken. Taivaassa asuu paitsi enkeleitä, myös Pyhä Pietari portinvartijana sekä tietenkin pikkuisen pelottava Taivaan Isä, jolla on se viimeinen sana, jota ei edes isosisko Ingeriina uhmaa.

Kehyskertomuksena kirjassa on vuoden kierto ja tarina päättyy taivaalliseen syntymäpäiväjuhlaan. Muuten tarinat ovat toisistaan irrallisia eikä Raamatunkertomuksia juuri mainita. Viisivuotias kuunteli tarinoita kiinnostuneena ja muutama opetus osui ilmeisen lähelle. Vielä seuraavanakin päivänämuisteltiin, kuinka iso poika sai kunnon kyytiä pulkalla, kun Elli kyllästyikatsomaan, miten tämä laski toisten päälle. Kaikenkaikkiaan tarinat ovat juurikinsellaisia, mistä jää hyvä mieli antaa unen tulla.

Neal Asher: The Skinner

2011-06-11T00:19:00.005+03:00

Marko Ikäheimo

Pikkurikollinen Jay Hooper löytää planeetan, joka aikanaan nimetään hänen mukaansa Spatterjayksi. Planeetan ekosysteemi on harvinaisen armoton, ja sen huipulla on iilimadoksi nimetty eläin, jonka koko voi vaihdella muutaman sentin kokoisista yksilöistä aina valaan suuruusluokkaa oleviin hirviöihin. Kaikki purevat uhristaan palan pois, jos vain lähelle pääsevät, isot hieman suuremman.

Spatterjayn varsinainen erikoisuus on virus, joka löytyy lähes jokaisesta eliölajista planeetalta. Myös ihmiset voivat saada tartunnan Spatterjayn viruksesta, mikä tekee heistä käytännössä kuolemattomia. Mikäli viruksen kantaja loukkaantuu vakavasti tai ei pidä muuten tartuntaa hallinnassa syömällä välillä puhdasta ruokaa, virus alkaa muokata häntä optimaaliseksi selviytyjäksi. Valitettavasti tällä täydellisellä selviytyjällä ei välttämättä ole enää kovin paljon tekemistä ihmisen kanssa.

lue lisää

Janne Kuusi: Vapaus

2011-06-08T23:17:00.002+03:00

Like 2010, 448 s.

Hannu Väisänen

Vapaus-puolue kannattaa täydellistä vapautta. Työntekijän on saatava tehdä vapaasti haluamaansa työtä ilman minkäänlaisia rajoituksia työajan ja -ehtojen suhteen. Itse asiassa työntekijän vapaus on täydellisintä silloin, kun vakituisia työsuhteita ei ole, vaan kaikki ovat yrittäjiä.

Suomeen on saatava tuoda vapaasti halpatyövoimaa ulkomailta. Demokratia on täydellistä, kun kuluttajat saavat vapaasti äänestää lompakoillaan, millaisia tuotteita ja palveluita haluavat. Ammattiyhdistysliike ja yhteiskunnan sosiaalipalvelut ovat vapaan kilpailun este. Kvartaalitalous on liian hidasta globaalissa kilpailussa, ja neljännesvuosien asemesta tulosraportit annetaan kuukausittain.

lue lisää

Telkkuvinkki: Sherlock YLE 1 sunnuntaina

2011-06-03T23:29:00.001+03:00

Marko Ikäheimo

Helmikuussa kirjoitin esittelyn Steven Moffatin ja Mark Gatissin kehittelemästä uusversiosta Sherlock Holmesista. Nyt Yle 1 esittää tämän minisarjan sunnuntaisin iltayhdeksältä. Kiitettävän nopeaa toimintaa Yleltä, vaikka tokihan siellä aina on ymmärretty hyvän dekkarimateriaalin päälle.

Doctor Who: The Doctor´s Wife

2011-06-02T23:57:00.004+03:00

Doctor Who:n kuudennen kauden neljäs jakso. Kauden muiden jaksojen arvostelut löytyvät täältä.

Marko Ikäheimo

Tämänkertaisen jakson juonesta ei oikeastaan voi paljastaa juuri mitään, ilman että spoilaa sitä todella pahasti. Aluksi vaikutti siltä, kun Gaiman turvautuisi vanhaan kunnon Täysin Eristettyyn Tapahtumapaikkaan, jotta voisi lopettaa jakson yhtä kuuluisaan Isoon Punaiseen reset-nappiin.

lue lisää

Novelli: Piikki

2011-05-31T23:27:00.006+03:00

VAROITUS! Tämä tarina on aika ilkeä. Kalaksikukko EI SUOSITTELE tätä herkkähermoisille.

Ajatusmatkaaja

Tämä aamu oli erilainen. Jotenkin tunsin oloni niin paljon jäykemmäksi kuin normaalina aamuna. Yö oli ollut painajaisten täyttämä mutten kuitenkaan ollut saanut kiskottua itseäni hereille niistä, vaan kulkeuduin unien välillä toivottomasti tarpoen. Nyt oli viimein aamu ja tiesin olevani hereillä. Oloni oli hikinen ja tuskainen ja yritin vähitellen liikutella särkeviä jäseniäni. Miten olikin niin vaikea liikutella jäseniään.
lue lisää

The Secret of the Monkey Island iPod-versiona

2011-05-30T23:25:00.001+03:00

Marko Ikäheimo

Haeskelin vähän viihdykettä iPod touchiin, ja vastaan tuli The Secret of the Monkey Islandin erikoisversio, eikä edes maksanut montaa euroa. Aikoinaan tuli tahkottua enemmänkin LucasArtsin seikkailupelejä ja Telltale Gamesin uusinkin Monkey Island -versiokin pelasin lävitse heti sen ilmestyttyä (eikä se hassumpi ollutkaan). Lisäksi muutenkin pidän kovasti merirosvomeiningistä: ensimmäinen Pirates of The Caribbean -elokuva on kevyempien leffojen sarjassa yksi kaikkien aikojen suosikeistani. Joten ei kun pelaamaan.

lue lisää

Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut

2011-05-29T23:19:00.002+03:00

Kuvittanut Onni Mansnerus, WSOY 1919

Riitta Niemistö

Mestaritonttua on kohdeltu ihan väärin: hän on saanut Satumaan kuninkaalta moitteet, kokee, että häneltä vaaditaan ihan mahdottomia ja ettei hänen työnsä saa ansaitsemaansa arvostusta. Niinpä hän päättää jättää Satumaan. Pian Satumaan muurien ulkopuolella hän kohtaa Sammaleisen, noidan, jota on kohdeltu Peikkovuorella ihan yhtä kurjasti. He toteavat olevansa sielunkumppaneita ja jatkavat matkaa yhdessä.

Mestaritontun seikkailut on perinteinen satu, missä pahat ovat pahoja ja hyvät hyviä. Varsin pian Mestaritonttu huomaa, ettei se elämä noidan kotisaarella niin kovin mukavaa ole. Noidat ja tontut arvostavat ihan eri asioita. Sitä paitsi Mestaritonttu kuulee salaisuuden, joka johtaa jännittävään seikkailuun.

lue lisää

Rick Riordan: Percy Jackson and the Lightning Thief

2011-05-28T00:07:00.002+03:00

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 10 h 3 min, lukija Jesse Bernstein.

Marko Ikäheimo

Percy Jacksonilla on ongelmia. Äkkiseltään luulisi olevan ihan tarpeeksi yhdelle ihmiselle, jos koulussa ei pysty keskittymään ja lukihäiriökin vaivaa, mutta tämä New Yorkilainen esiteini on kaiken päälle erittäin lahjakas joutumaan mitä eriskummallisimpiin kiipeleihin. Lopulta 12-vuotiaana moni asia omasta verenperinnöstä selviää Percylle. Valitettavasti samalla hänen elämänsä muuttuu myös hyvin paljon monimutkaisemmaksi.

Hypyn jälkeen on luvassa lievähkö juonipaljastus. Sama paljastus on myös kirjan takakannessa.

lue lisää

Podcast-esittely: Secret World Chronicle

2011-05-20T00:02:00.003+03:00

Marko Ikäheimo

Suunnilleen toisen maailmansodan alkoi ilmaantua metaihmisiä, joita toisissa yhteyksissä kutsuttaisiin lähinnä supersankareiksi. Sodan jälkeen suurin osa metaihmisistä keskittyi Atlantaan, jossa pitää päämajaansa ECHO-järjestö. ECHO:a johtaa Alex Tesla, joka on kuuluisan keksijäneron Nikolai Teslan sukulainen. Myös muita vastaavia järjestöjä on perustettu, kuten Blacksnake, jonka jäsenet ovat keinoja kaihtamattomia palkkasotureita. Myös entisellä Neuvostoliitolla oli oma supersankarijoukkonsa, joka uusien tuulien puhaltaessa Venäjällä on huomannut joutuneensa tuuliajolle.

lue lisää

Doctor Who: The Curse of the Black Spot

2011-05-14T00:08:00.002+03:00

Doctor Who:n kuudennen kauden kolmas jakso. Kauden muiden jaksojen arvostelut löytyvät täältä.

Marko Ikäheimo

Tällä kertaa Tardis löytää tiensä keskellä rasvatyyntä merta kököttävään merirosvoalukseen. Aikoinaan ihmettelin, miten sankarimme aina onnistuvat tipahtamaan keskelle tällaisia seikkailuja. Oikeasti syyhän on se, että Tohtori on aivan mahdottoman tumpelo Tardiksen ohjastamisessa, ja se menee omin päin minne sattuu. Niin, ja tietysti Tardiksen ohjastamiseen tarvittaisiin speksien mukaan kuusi pilottia. Tardiksesta löytyy muuten wikipediasta aivan mahdottoman yksityiskohtainen sivu.

lue lisää

Novelli: Kesä

2011-05-09T23:09:00.002+03:00

Juha Salmi

Aurinko paistoi vaahteranoksien välistä. Lehdet rikkoivat valon säteet ja loivat laikkukaan kuvion päälleni, joka liikkui tuulen heiluttaessa lehtiä. Lintujen laulun harmonian rikkoi auton ääni. ”He tulivat”, Eeva huusi, vaikka pystyin itse näkemään mäkeä nousevan auton yhtä lailla kuin hänkin.

”Lapsenlapset”, ajattelin. He olivat jotakin, joka sai vaimoni Eevan aina tolaltaan hössötyksestä. Oli ihana nähdä hänen kasvonsa iloisena. Lapsemme Liisa oli avioitunut heti opiskelut päätettyään pitkäaikaisen poikaystävänsä kanssa. He olivat molemmat opettajia: Liisa opetti äidinkieltä ja Liisan mies Sami matematiikkaa.

lue lisää

Doctor Who: The Day Of The Moon

2011-05-05T23:42:00.002+03:00

Kuudennen kauden aloitusjakso The Impossible Astronaut saa nyt päätöksensä, tavallaan.

Marko Ikäheimo

Otan sanani takaisin viime viikon jaksosta. Moffatin uudet hirviöt ovat erittäin tehokkaita.Niiden alkuperäinen jekku on jo kohtuullisen tehokas, mutta mörköjen paljastamiseksi käytettykeino on jo puhdasta magiaa. Itselle jätetty viesti kammottavasta tapahtumasta, jota ei voi edes muistaa. Huh!

Jotakin näistä ökkömönkiäisistä saatiin selville, mutta paljon jäi hämärän varjoonkin. Tästä tulee nyt todennäköisesti tämän kauden kantava teema Yhdysvaltojen presidentille soittelevan pikkutytön ohella. Tämä tyttö nähdään jakson lopussa tekemässä jotakin hyvin tuttua, odotan mielenkiinnolla, miten tilanne kehittyy jatkossa.

lue lisää

L. Frank Baum: Ihmemaa Oz

2011-05-04T22:55:00.001+03:00

Englanninkielisestä alkuteoksesta "Wonderful Wizard of Oz", 1900, suomentanut Tuomas Nevanlinna, Arthouse 2001, kuvitus Petri Hiltunen

Riitta Niemistö

Ozista ei ole kovinkaan paljon kerrottavaa. Dorothy joutuu ihmemaahan ja yrittää päästä sieltä pois. Mukana kulkee koira Toto ja hän löytää pari ystävää. Yksi kaipaa sydäntä, toinen aivoja ja kolmas rohkeutta. Matkalla tapahtuu kaikenlaista jännää.

Viisivuotias seurasi tätäkin tarinaa keskittyneesti, mutta minä en saanut oikein otetta. Dorothyn kohtalo ei yksinkertaisesti kiinnostanut. Kaikki tarinan hahmot jäivät yksiulotteisiksi karikatyyreiksi ja matkalla kohdattavat vaikeudet voitetaan aivan liian helposti.

Sormuksen ritarit -elokuva Tampere Filharmonian säestämänä

2011-05-02T00:15:00.005+03:00

Marko Ikäheimo

Joulun alla nettipoliisi epäili, että pukinkontista saattaisi hyvinkin löytyä liput Lord of the Rings -konserttiin Tampere-talolle. Tokihan ne liput siellä olivat, joten kävimme katsomassa, miten Tampere Filharmonia, Tampereen Filharmoninen kuoro ja poikakuoro Pirkanpojat urakastaan selviävät.

Ensimmäisenä silmiin pisti melko vaatimattoman kokoinen valkokangas. Vaikutelmaa lisäsi edessä ollut valaistu orkesteri, jonka vuoksi mustat sävyt näyttivät lähinnä harmailta. Mutta ei se oikeastaan haitannut. Normaalisti musiikki on tehostamassa elokuvan tapahtumia. Tällä kertaa pääosassa oli kuitenkin musiikki, ja valkokangas oli muistuttamassa, mitä elokuvassa tapahtuu musiikin aikana. Kieltämättä silti hetkittäin musiikki pääsi unohtumaan uppoutuessani liikaa juoneen.

lue lisää

Doctor Who: The Impossible Astronaut

2011-04-26T23:35:00.002+03:00

Marko Ikäheimo

Katselin BBC Playerin kautta viime lauantaina Doctor Whon kuutoskauden aloitusjakson The Impossible Astronaut. Viitoskausi päättyi koko universumin romahtamiseen ja uudelleen starttaamiseen. Mihin tässä enää voidaan edetä?

lue lisää

Myöhästynyt telkkuvinkki: The Lost Tales

2011-04-21T23:05:00.001+03:00

Marko Ikäheimo

Nyt kyllä vanhaa Babylon 5-fania vähän hävettää. Maikkari näytää The Lost Talesin, ja se menee minulta ihan iloisesti ohi. Toisaalta siinä tuotoksessa ei niin hirveän paljon mainittavaa ole. Muutama hyvä kohta, mutta pääasiallisesti harmittaa, miten vähän JMS:lle annettiin resursseja. Hän taisikin sitten pistää sen takia hanskat naulaan koko B5:n suhteen.

Linkkivinkki: Podiobooks

2011-04-21T00:07:00.006+03:00

Marko Ikäheimo

Aikaisemmin Kalaksikukossa on esitelty verkon äänikirjakaupoista englanninkielinen Audible sekä sen suomalainen Elisan vastine. Äänikirjojoja on mahdollista kokeilla myös ilmaiseksi (ja aivan laillisesti).

lue lisää

Telkkuvinkki: Peppi Pitkätossu

2011-04-19T22:47:00.005+03:00

Riitta Niemistö

Ainoa oikea Peppi Pitkätossu -sarja alkoi viime sunnuntaina Kakkosella. Jos ensimmäinen jakso jäi näkemättä, sen löytää Ylen Areenalta. Katselimme Peppiä parisen vuotta sitten pojan kanssa DVD:ltä. Tuolloinen kolmevuotias oli hajoata, kun Rissaska löysi lapset Pepin luota leikkimästä: tytöt olivat huonekaluilla ja Tommi roikkui lampusta pää alaspäin.

Minua viehättää tässäkin sarjassa ajankuva. Aikuiset ovat aikuisia ja lapset käyttäytyvät siivosti. Peppi tulee sitten tätä järjestystä murtamaan. Ottaa häpeilemättä oman tilansa. Hän uskaltaa pistää vastaan aikuisille, pukeutuu niinkuin parhaaksi katsoo ja on vielä satumaisen rikaskin.

lue lisää

George Alec Effinger: A fire in the Sun

2011-04-18T23:57:00.004+03:00

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 12 tuntia 43 minuuttia, lukija Jonathan Davis

Marko Ikäheimo

A Fire in the Sun jatkaa Marîd Audranin tarinaa sarjan edellisestä osasta, When Gravity Fails. Entinen narkkari ja yleissluibaaja onkin yllättäen kulmakunnan rikollispomon, Friedlander Bayn, luutnantti. Mikä pahinta, Beyn mielestä on erittäin hyvä idea pistää Marîd paikalliseen poliisilaitokseen yhteyshenkilöksi. Eli yhtäkkiä sankarimme huomaakin olevansa kyttä! Turha kai mainitakaan, että vanhat kaverit Budayeenissa eivät tätä oikein sulata.

lue lisää

The Prisoner - uudelleenkatselut, osa 6

2011-04-15T00:12:00.002+03:00

Tämänkertainen jakso: The General

Marko Ikäheimo

Tällä kertaa Kylän on vallannut omituinen hinku itsensä kehittämiseen pikakurssien avulla. Professori (ainoa itse asiassa, joka tunnetaan muulla kuin numerolla) lupaa opettaa aiheen kuin aiheen kolmessa minuutissa. Ensimmäinen oppitunti näyttää ainakin syöpyvän hyvin kaikkien sitä seuranneiden mieleen. Ongelmallista kyllä, jokainen tuntuu latelevan samaan kysymykseen automaattisesti täsmälleen saman vastauksen.

lue lisää

Ilkka Remes: Pyörre

2011-04-08T23:05:00.001+03:00

WSOY 2008, 460 s., www.ilkkaremes.com

Hannu Väisänen

Kuten Remeksellä on ollut tapana hän kehottaa lukijoita ja arvostelijoita olemaan paljastamatta tarinan sisältöä. Enpä sitten kerrokaan enempää kuin mitä kirjan takakansitekstistä voi päätellä.

Pyörteen päähenkilö on Tero Airas, jonka pojalle Ronille on aukeamassa F1-tallipaikka. Juoni ei kuitenkaan pyörteile formuloitten vaan Estonia-laivan uppoamista koskevien salaliittoteorioitten ympärillä.Suuren osan ajasta Tero miettii saippuaoopperamaisesti omaa isäänsä ja sitä, onko hän yhtä huono isä omalle pojalleen. Toki Pyörteessä on elokuvallisia takaa-ajokohtauksia, ja kilparadalla menee hiilikuitua palasiksi.Kirja alkaa hitaasti, mutta verkkaisen alkukiihdytyksen jälkeen Remekselle ominaista vauhtia piisaa loppuun asti.

Telkkuvinkit: Dead Snow ja Iron Man

2011-04-08T22:43:00.001+03:00

Marko Ikäheimo

Ei siitä zombieleffastakaan
oikein kuvaa voinut laittaa.

Tänän viikonloppuna Nelonen kunnostautuuu kahdella mielenkiintoisella elokuvalla. Natsizombiekauhukomedioiden (sanopas tuo kolme kertaa nopeasti peräkkäin) ystäville löytyy lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Dead Snow. Elokuvassa Norjan vuoristoon lomailemaan lähtenyt nuorisoporukka kohtaa...ettepä ikinä arvaa, mitä?

Sunnuntai-illan Iron Man on puolestaan harvinaisen onnistunut elokuvasovitus vanhasta supersankarisarjakuvasta. Robert Downey Jr. on täydellinen valinta renttumaiseksi asetehtailijaksi, Tony Starkiksi. Vasta ihan elokuvan loppumetreillä tarinankuljetus redusoituu normaaliksi toimintaryskeeksi.

Ja onhan siellä maikkarillakin Arnold Schwarzeneggerin Eraser, jossa on tarjolla varsin huvittavaa aseistusta. Iso-A heiluttelee raidepyssyjä, jotka kuulemma ampuvat metallipaloja lähes valonnopeudella. Kumma kyllä, Arnold ei läiskähdä yhdelläkään ampumiskerralla vastakkaiseen seinään rekyylin voimasta. Lisäksi siellä käytetään tähtäimiä, joilla näkee seinien lävitse kuin tyhjää vain.

Taas ufoja aamulehden toimituksesta

2011-04-06T23:46:00.001+03:00

Marko Ikäheimo

ei suomalainen tulipallo, mutta
silti aika komea kuva NASAn sivuilta

Tiistai-iltana Suomessa nähtiin taivaalla harvinaisen kirkas tulipallo. Suurimmaksi osaksi lehdistö iltapäivälehtiä myöten uutisoi tapahtuneen mielenkiintoisena tapahtumana, mutta Aamulehti päätti taas pistää ufovaihteen päälle. Lehden otsikko on aika kuvaava: "Mikä ufo rysähti Muroleen kanavaan? En ole koskaan nähnyt mitään niin kirkasta".

Tekstissä haastatellaan silminnäkijöitä, joiden mukaan valoilmiö ei mitenkään voinut olla lentokone. Mielenkiintoista kyllä, Aamulehdessä ei katsottu tarpeelliseksi heti kättelyssä kysyä asiaa esimerkiksi Tampereen Ursan edustajalta, vaan välittömästi rynnättiin vääntämään raflaavia otsikoita.

Iltapäivällä lehti julkaisi melko eleettömän jutun, jossa todettiin valopallon pudonneen todennäköisesti Tampereen pohjoispuolen sijaan suomenlahteeen ja tällä kertaa se TaUrsankin edustaja oli löydetty.