keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Iain M. Banks: Look To Windward

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 12 h 11 min, lukija Peter Kenny

Marko Ikäheimo


Kulttuuri-kirjasarjan maailmankaikkeudessa vanhoille sivilisaatioille sublimaatio on yksi mahdollinen tapa pakata kamppeet ja lähteä lätkimään. Kukaan ei ole oikein varma, mitä tällöin oikein tapahtuu, koska sublimoituneet näyttävät poistuvan normaalin käsityskyvyn toiselle puolelle. Petoeläimistä kehittyneet chelgrianit onnistuvat sublimoitumaan erikoisella tavalla. Heillä nimittäin osa sivilisaatiosta jää normaalin maailmankaikkeuden puolelle, ja sivilisaation sublimoitunut osa pitää jopa jollakin tavoin yhteyttä tähän osuuteen.  Chelgrianeilla on myös erittäin tehokas (ja epäreilu) kastijärjestelmä, joka lopulta johtaa melko lyhyeen, mutta sitäkin verisempään sisällissotaan. Osittain tähän sotaan on syyllinen myös Kulttuuri, jonka hyväätarkoittava sekaantuminen chelgrianien yhteiskuntajärjestykseen pahentaan kyteviä ongelmia.

Cheldarien sisällissodassa puolisonsa menettännyt majuri Quilan saa tehtäväkseen suostutella omaa lajiaan edustavan säveltäjä Mahrai Zillerin palaamaan takaisin kotiplaneetalle. Ziller on aikoinaan lähtenyt vapaaehtoiseen maanpakoon vastalauseena kastijärjestelmälle. Hänen viimeisintä oleskelupaikkaansa, Masaq' Orbitalia, luotsaava mieli (= superälykäs tekoäly) on sekin sotaveteraani. Se osallistui sota-aluksen mielenä Idiranien ja Kulttuurin välisen sodan loppuratkaisuihin, joissa myös viattomia sivullisia jäi sotatoimien jalkoihin.

Minulla oli hieman vaikeuksia päästä vauhtiin edellisen kuuntelemani Kulttuuri-sarjan kirjan, Excessionin, kanssa. Arvelin sen johtuvan osittain siitä, että edellisestä sukelluksesta tähän maailmankaikkeuteen oli kulunut  jo vähän aikaa. Look To Windward on kuitenkin selkeästi eheämpi ja selkeämpi kirja. Sen kaikilla juonikaarilla on merkityksensä suuressa tarinassa, eikä tyhjäkäyntiä juurikaan löydy.

Excessionissa oli myös melko vähän Banksille ominaista äkkiväärää huumoria. Tällä kertaa törmäsin jo unohtumaan päässeeseen osuuteen, jossa kaksi Kultuurin kansalaista keskustelee avaruusalusten nimistä. Nämä nimet ovat niin käsittämättömän upeaa tykitystä, että niitä kuunnellessa syyllistyin suomalisen yhteiskunnan suurimaan syntiin, aamubussissa nauramiseen.

Ainoa harmistusta aiheuttava asia kirjassa on chelgrianien kastijärjestelmä, joka on oikein todella kelju ja epäreilu. Sen julmuuksien kuvaukset ärsyttivät taas kerran aivan mahdottoman paljon. Mutta niin on tietysti tarkoituskin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti