Marko Ikäheimo
Tuhat vuotta ennen kirjan tapahtumia Scadrialin maailmassa tapahtui jotakin hyvin kummallista. Myyttinen sankari kukisti yhtä myyttisen uhan nimeltä Deepness. Kaikki ei kuitenkaan tämän jälkeen ollut pelkkää aurinkoa ja kedonkukkasia. Itse asiassa kamppailun lopputuloksena kasvikunta muuttui ruskehtavaksi (vaikka jatkoikin kasvua) ja taivaalta alkoi sataa jatkuvalla syötöllä tuhkaa. Kaiken päätteeksi voitokas sankari päätti ryhtyä valtakunnan yksinvaltiaaksi ja jumalaksi. Ei mennyt ihan putkeen se uroteko.Tuhannen vuoden kuluttua yhteiskunta ei ole juurikaan mennyt eteenpäin. Jumalallinen yksinvaltias istua nökötää tiukasti valtahierarkian ylimmällä tasolla. Hänen alapuolellaan on ylimystö, jolle on kerääntynyt kaikki se valta, omaisuus ja etuoikeudet jotka yksinvaltias on armollisuudessaan suonut. Alimpana ovat orjat, skaat, joilla ei ole sitten mitään oikeuksia. Ei edes omaan henkikultaan, jos joku ylempiarvoinen niin sattuu ohimennen päättämään. Jaa niin, joillakin ylimyksillä on taikavoimia. Samanlaisia kykyjä kehittäviä orjia jahdataan ja tuhotaan armotta. Sekin vielä.
Yksinvaltiaan hallintojärjestelmän tukipilari on hänen oma yksityinen kirkkonsa (niinpä tietysti): teräspapisto. Ne ovatkin sitten todella jyrkkää sakkia. Erityisesti kirkon iskunyrkkinä toimivat inkvisiittorit ovat aika ärjyjä ilmestyksiä.
Mutta on tällä maailmanjärjestyksellä vastustajansakin. Legendaarinen skaa-kapinallinen Kelsier on ainoa, joka konsanaan on selvinnyt hengissä Hathsinin kuiluista, pahamaineisesta orjakaivoksesta. Kelsier on kovimman luokan magian taitaja, ja hän antaa myös ylimystön tuta näiden kykyjen mahdollisuudet.
Kirjan taikajärjestelmä on harvinaisen tehokkaasti rakennettu. Joissakin arvosteluissa sen on nuristu olevan mekanistinen ja kylmä. Minusta se on pikemminkin jämerä ja johdonmukainen. Tässä systeemissä taikavoimat perustuvat tiettyjen perusmetallien ja niiden seosten käyttämiseen. Kunkin metallin "polttaminen" antaa hieman erilaisia kykyjä. Kaikkein voimakkaimmat magian käyttäjät voivat hyödyntää kaikkia metalleja. Magian antamat kyvyt vaihtelevat telekinesiasta ja empaattisista kyvyistä lisääntyneeseen kestävyyteen ja fyysiseen voimaan. Kaikkien metallien vaikutuksia ei edes kunnolla tiedetä.
The Final Empire on ihan oikeasti äänikirjana yli vuorokauden mittainen. Sanderson on luonut niin vetävän tarinan, että se ei lainkaan tunnu niin pitkältä. Kirjassa on joitakin hyvinkin rankkoja kohtauksia, ja orjiakin kohdellaan ajoittain todella törkeästi. Sanderson ei mitenkään vähättele näitä kurjia kohtaloita, mutta hän ei myöskään anna tarinan jäädä rypemään ylettömään maailmantuskaan ja synkeyteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti