maanantai 5. tammikuuta 2015

Podcast-esittely: Maltin on Movies

Marko Ikäheimo


Melkein yhtä paljon kuin elokuvia minä rakastan kuunnella sitä, kun asioista jotakin ymmärtävät keskustelevat niistä. Tähän tarpeeseen minulle sopii kuin nakutettu uusi podcast Maltin on Movies.

Podcastissa ilmeisesti varsin kuuluisa elokuvakriitikko Leonard Maltin keskustelee koomikko Baron Vaughnin kanssa erityyppisistä elokuvista ja muista alan ilmiöistä. Tähän mennessä on keskusteltu muun muassa elämänkertaelokuvista, eli näyttelijöiden läpimurtokodeista is Matthew McConaugheystä.

Yksittäisessä jaksossa esitellään yleensä kolme elokuvaa: klassikko, hutilyönti ja hieman aiheettomasti vähälle huomiolle jäänyt. Tämä rakenne luo podcastille luontevan rungon, josta on hyvä tarpeen vaatiessa poiketa.

Maltin on Movies ponkaisi kantalaakista suosikkipodcastieni joukkoon. Juontajat tietävät mistä puhuvat ja aiheet ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Podcast ei ole myöskään mitenkään ylettömän ryppyotsainen. Molemmatt juontajat ovat erittäin kokeneita esiintyjiä, mikä kuuntelukokemuksesta hyvin miellyttävän. Podcastin kielenkäyttö on myös hyvin sivistynyttä, mikä tekee ajoittaisista lyttäyksistä sitäkin hykerryttävämpiä.

lauantai 3. tammikuuta 2015

Jim Butcher: Furies of Calderon - Codex Alera, Book 1

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 19 h 58 min, lukija Kate Reading

Marko Ikäheimo

Aleran valtakunta vaikuttaa kovasti tutulta. Itse asiassa se on melko suoraviivainen kopio antiikin Rooman yhteiskuntajärjestyksestä. Yhtä selkeästi tässä ei nyt liikuta omassa maanpiirissämme, niin erikoista eläjää kirjan edetessä vastaan tulee.

Suurin ero meidän todellisuuteemme on Aleran asukkaiden kyky hallita eläänlaisia luonnonhenkiä (alkukielellä Furies). Nämä henget antavat käyttäjälleen melko tavanomaisen valikoiman yliluonnollisia kykyjä. Perustasollaan nämä kyvyt antavat vallan hallita peruselementaaleja, kuten maata, vettä ilmaa ja tulta. Hieman erikoistuneemmat kyvyt hallitsevat esimerkiksi puuta (kätevä taito jousimiehelle) tai terästä (= ylivoimainen miekankäyttäjä). Lisäkykyinä esimerkiksi ilmaa hallitsevat kuulevat ja näkevät kauas ja veden taitajat ovat kyvykkäitä parantajia.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Walt Disney: Kaksin karkuteillä (Tangled, 2010)

Marko Ikäheimo


Asuipa kerran syrjäisessä tornissa keskellä metsää Tähkäpää äitinsä kanssa. Äiti halusi varjella Tähkäpäätä ympäröivältä pahuudelta (tai niin ainakin väitti) ja oli eristänyt tämän tyystin muusta maailmasta. Ja luomottu kadonnut prinsessa jo komea rosvo ja seikkailuja ja blaablaa. Ainiin, ja Tähkäpäällä on ihan älyttömän pitkät hiukset.

Elokuvan kanssa samassa paketissa ostimme myös Frozen- ja Brave-leffat. Periaatteessa ne sopivat hyvin yhteen esimerkkeinä moderneista aktiivisista Disney-prinsessoista. Näistä kolmesta kaksin karkuteillä ja Frozen ovat lähimpänä toisiaan. Molemmissa prinsessojen historiat ennen elokuvan tapahtumia on aika karuja. Tähkäpää on kahdeksantoista ensimmäistä elinvuottaan aika nuivan sijaisäidin kasvatettavana.

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Hobitti: Viiden armeijan taistelu (Peter Jacksonin tulkinta valkokankaalle)

Riitta Niemistö


Edellinen elokuva päättyi siihen, kun Bilbo sujautti arkkikiven taskuunsa ja Smaug lähti kohti Esgarothia. Me kaikki kirjan lukeneet tiedämme, miten tarina jatkuu. Sivuja ei ole enää monta, mutta kummasti Peter Jackson sai tästä pitkänpuoleisen elokuvan. Odotin näkeväni tasohyppelyä ja että Legolas kehittää taas jotain uutta. Legolasin hyppely kivillä olikin yksi elokuvan hauskimmista kohtauksista. Kun tiesi, ketkä kuolevat ja ketkä jäävät henkiin, ei tarvinnut jännittää kuin korkeintaan Taurielin puolesta. Legolas ja Tauriel ovat toki aivan ylimääräisiä hahmoja tarinassa, mutta ihan hyvin he paikkansa täyttivät. Kääpiöiden ja haltioiden välisen ystävyyden olisin kyllä jättänyt pois vielä tästä tarinasta: se on Gimlin ja Legolasin välinen juttu se.

Gandalf oli kirjassa pitkään poissa. Hobitin tarinassa kerrottiin vain, että Noita karkotettiin Synkmetsästä. Sormusten herrasta ja Tarun liitteistä tiedämme, että Valkoinen neuvosto oli asialla ja että Noita oli Sauron. En ole aivan varma, halusinko nähdä, miten tämä karkottaminen tapahtui. Vaikka olihan se kiva tavata Elrond vaihteeksi ihan tositoimissa, Saruman samoin. Radagast pupuineen on myös kerrassaan mainio hahmo. Jotenkin vain jäi sellainen tunne, että koko kohtaus oli kirjoitettu taustoittamaan Tarua sormusten herrasta ikään kuin se tällaista taustoittamista tarvitsisi.

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Walt Disney, Pixar: Urhea (2012)

Riitta Niemistö


Urhea oli alusta loppuun saakka hämmentävä kokemus. Odotin elokuvaa, jossa villikkoprinsessa löytää prinssinsä. Elokuva kertoikin jostain ihan muusta: villikkoprinsessan äidistä. Äidistä, jolla oli selkeä käsitys naisen paikasta. Pojat voivat olla villejä ja vauhdikkaita, mies hurja ja hauska, mutta naisen tulee olla hillitty ja hyvinkäyttäytyvä. Tytön elämän tarkoitus on päästä naimisiin. Tytär, prinsessa Merida, ei oikein sovi muottiin.

Tätä katsottiin koko perheen voimin ja pitkään tuntui siltä, että tarinassa on vain yksi taso. Hurjan hauska seikkailu, jossa Disneyn kliseet tuodaan nykyaikaan. Löytyy vanha noita, mutta tämä on vaihtamassa alaa hankalien asiakkaiden vuoksi. Löytyy kilpakosijoita ja ennustuksia, mutta Merida tekee oman ratkaisunsa. Lapset tykkäsivät ja varsinkin viisivuotias tyttäreni tuntui olevan aivan täpinöissään.

Elokuva on kasvutarina, mutta se ei kerrokaan tyttären, vaan äidin kasvusta. Hän ei pelkästään opi hyväksymään tytärtään sellaisena kuin tämä on. Hän muuttuu itsekin enemmän tyttärensä kaltaiseksi. Sitä sanotaan, että lapset kasvattavat enemmän vanhempiaan kuin vanhemmat lapsiaan, mutta harvoin se näkyy näin konkreettisesti.

torstai 18. joulukuuta 2014

Gaimanin ja Pratchettin Good Omens BBC:n kuunnelmana joulunaikaan

Marko Ikäheimo



Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin yhteistyössä kirjoittama The Good Omens on yksi ehdottomista suosikkikirjoistani. Kirja pyörii taivaan asiamehen Aziraphalen ja sen toisen puolen agentin Crowleyn seikkailuissa molempien osastojen lopullisen välienselvittelyn uhatessa. Kumpaakaan ei kuitenkaan ihan vielä huvittaisi ruveta maanpiiriä käristämään, niin hyvin he ovat elämäänsä täällä tottuneet.

Gaimanin ja Pratchettin kirjoitustyylit tuovat esiin molempien parhaat puolet. Gaimanin mukaan kirjoitusprosessin lopussa kumpikaan ei enää oikein muistanut, kuka oli kirjoittanut mitäkin.

BBC:n radiokanava 4 tuo joululahjana kuuntelijoilleen tämän mestariteoksen kuunnelmamuodossa alkaen 22.12. Sarjalla on jo kotisivut, josta löytyy esimerkiksi kuvagalleria sekä lyhkäisiä näytteitä tulevasta.

BBC:n nykykäytännön mukaisesti todennäköisesti tämäkin kuunnelman jaksot löytyvät useiden viikkojen ajan sarjan kotisivulta. Paljon paremmin ei voisi joulunaikaa viettää. Paitsi, onhan sen Doctor Whon jouluspesiaalikin tulossa...

maanantai 15. joulukuuta 2014

Grant Morrison - Frank Quitely: Multiversity - Pax Americana #1 (sarjakuva)

Arvostelty versio: Comixology digitaalinen julkaisu, DC comics 2014, 40 sivua

Marko Ikäheimo


Pax Americanan alussa USA:n presidentti salamurhataan, vieläpä hyvin verisesti. Itseasiassa koko tapahtuma esitetään takaperin. Kaiken lisäksi presidentti heiluttaa juuri samalla hetkellä ilmiselvää anarkistilippua. Mitä hä?