tiistai 7. joulukuuta 2010

Philip Roth: Salajuoni Amerikkaa vastaan

Suom. Arto Schroderus, WSOY 2005 362 s.
The Philip Roth Society http://orgs.tamu-commerce.edu/rothsoc/index.htm

Hannu Väisänen


Charles A. Lindbergh, joka vuonna 1927 lensi ensimmäisenä välilaskutta New Yorkista Pariisiin, valitaan Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 1940. Voiton tuo se, että hän vastustaa maan liittymistä toiseen maailmansotaan. 1900-luvun vaihtoehtoisen Yhdysvaltain kuvauksena Salajuoni tuo mieleen Philip K. Dickin romaanin Oraakkelin kirja ja Harry Turtledoven novellin Joe Steel. Jälkimmäisessä eräs Josif Džugašvili muuttaa Venäjältä Yhdysvaltoihin, jossa hänestä tulee presidentti.

Salajuoni Amerikkaa vastaan ilmestyi Yhdysvalloissa juuri ennen vuoden 2004 presidentinvaaleja ja se on nähty allegoriana Bushin hallituksen toimista terrorismin vastaisessa taistelussa. Vaihtoehtohistoriaa enemmän Salajuoni on kuvaus New Yorkin lähellä Newarkissa asuvasta juutalaisperheestä 1940-luvun Yhdysvalloissa 7-vuotiaan "Philip Rothin" näkökulmasta. Päähenkilön nimi herättää epäilyksiä, että kirjailija kuvaa enemmän tai vähemmän todenmukaisesti omaa lapsuuttaan.

Roth ei ole ainoa kirjailija, joka on ollut omien teostensa hahmona. Muita ovat esimerkiksi Norman Mailer ja Stephen King ja Suomessa tietysti Kalle Päätalo. Itsensä lisäksi Roth on käyttänyt kirjan hahmoina muita oikeita henkilöitä, joiden todellisista vaiheista on luettelo kirjan lopussa. Suomalaisille lienevät tuttuja Lindberghin lisäksi vain presidentti Franklin Roosevelt ja autonvalmistaja Henry Ford.

Salajuonessa olisi aineksia hyvään dystopiaan tai Bushin hallinnon satiiriin, niin kuin romaani Meidän jengi reposteli Nixonia. Valitettavasti Rothilta loppuvat ideat kesken ja kirja päättyy sellaiseen mahalaskuun, että pahaa tekee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti