Stefan Spjut: Staalo

Suom. Taina Rönkkö, Like 2013, 722 s.

Hannu Väisänen

Staalot ovat saamelaistarinoiden peikkoja. Tässä kirjassa ne ovat oikeasti olemassa. Susso Myrén ja kumppanit ravaavat staalojen perässä ympäri Ruotsia pohjoisesta etelään ja takaisin. Ravaavat, ravaavat ja ravaavat, ja sitten ravaavat vielä lisää. Peikkojahdin lomassa he selvittelevät ihmissuhdekiemuroitaan.

Stefan Spjut on kirjallisuuskriitikko ja kulttuuritoimittaja. Siitä johtunee kikkailu romaanin rakenteella. Näkökulmahenkilöitä on monia ja osa Staalosta on kirjoitettu kolmannessa ja osa ensimmäisessä persoonassa. Jälkimmäisessä on aluksi epäselvää, kuka kertoja on, ilmeisesti tarkoituksella.

Linkkivinkki: Gone and Forgotten -blogi

Marko Ikäheimo

http://gone-and-forgotten.blogspot.fi/

Olin melko saletti, että olen jo aikaisemmin esitellyt tämän blogin. Parhaassa vauhdissaan se nimittäin on yksi ehdottomista suosikkisivuistani. Valitettavasti Gone and Forgotten on kärsinyt ajoittaisesta hiipumisesta. Nyt kuitenkin ollaan päästy taas uuteen vauhtiin: tähän mennessä tänä vuonna on jo julkaistu 23 juttua, jotka ovat laatuaan olleet varsin kovaa kamaa.

Blogin idea on kaivaa esille sarjakuvien lähi- ja muinaishistoriasta esimerkkejä kummallisista tarinoista. Näitä esimerkkejä riittääkin sitten ihan roppakaupalla. Varsinkin sarjakuvien kultakaudella 30-50 luvulla tarinoiden loogisuudesta ei ollut niin hirveästi väliä, pääasia oli hyvä meininki. Esimerkiksi aivan äskettäin Gone and Forgotten julkaisi viisiosaisen juttusarjan Teräsmiehen parhaan kaverin, Jimmy Olsenin, romanttisista seikkailuista. Ja niissä sitä onkin setvimistä, voi pojat.

Iain M. Banks: Excession

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 1 h 54 min, lukija Peter Kenny.

Marko Ikäheimo

Iain M. Banksin Kulttuuri-sarjan kirjoja alkoi olla jo niin ikävä, että oli pakko palata aikaisempien osien pariin. Huomasinkin sitten, että muutama niistä on jäänyt esittelemättä Kalaksikukossa. Nyt vuorossa olevasta kirjasta minulla on melko hämärät muistikuvat, eikä se taida johtua aivan tyystin arvostelijan karttuvista ikävuosista.

Tällä kertaa keskitytään Banksin hyperälykkäsiin tekoälyihin, mieliin ja erityisesti niiden avaruusaluksia ohjastaviin versioihin. Niiden kotisivilisaatio, galaksin laajuinen Kulttuuri on saavuttanut kehityksen tason, jolla sen ei juurikaan tarvitse huolehtia ulkoapäin tulevista uhkista, paitsi ehkä paikallisten kärhämien tasolla. Joskus kuitenkin jopa Kulttuurikin kohtaa ongelmia, jotka pistävät senkin kyvyt ja resurssit koetukselle. Eräs Kulttuuria lähellä olevista aluksista kohtaa jotakin, mikä ilmiselvästi ylittää mielienkin ymmärryksen. Tämä jokin tarjoaa mahdollisesti käsittämättömiä mahdollisuuksia ajan ja avaruuden hallintaan. Tällaisen houkutuksen edessä jopa mielien moraalisuus joutuu kovalle koetukselle. Luonnollisesti vähän joka toinen kynnelle kykenevä sivilisaatio haluaisi siivun tarjolla olevasta aarteesta.