maanantai 31. joulukuuta 2012

Hannu Rajaniemi: The Fractal Prince

Arvosteltu versio: Kindle e-kirja.

Huom! Arvostelu olettaa, että Rajaniemen edellinen kirja, The Quantum Thief, on tuttu.


Marko Ikäheimo


Mistähän päästä tämänkin arvostelun aloittaisi? Tällä hetkellä tuntuu, että edes jonkunlaiselle hajulle pääsemiseksi pitäisi ensin referoida sarjan edellinen kirja kokonaisuudessaan. The Quantum Thiefin arvostelussa totesin jo, että tämä on yksinkertaisesti mahdoton tehtävä. Rajaniemen kerronnan ylivoimainen rikkaus on koettava itse. Joka tapauksessa superrosvo Jean le Flambeur on nyt saanut Marsista käsiinsä osan alkuperäisistä muistoistaan. Pahempi vain, että tämä paketti on koodattu niin, että sen sisälle on melkein mahdotonta päästä. Tämän ongelma ratkaisu johtaa keskelle aurinkokunnassa käytävää valtataistelua, jossa singulariteetin jälkeiset filosofiset järjestelmät selvittelevät välejään. Yhtenä tämän kamppailun voimakeskuksena on Maapallo, jossa mähnä on osunut tuulettimeen pahemman kerran. Koko planeetan on vallannut orgaanisen elämän ja teknologian sulautumat, joita kutsutaan villiksi koodiksi. Tämän kaiken kaltaisekseen muuttavan kaaoksen keskellä elää ihmisiäkin, tosin heidän olemassaolonsa on melko kummallista.

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Tom Bombadilin seikkailut ja muita runoja Länsikairan punaisesta kirjasta

Englanninkielisistä alkuteoksesta The Adventures of Tom Bombadil and Other Verses from the Red Book 1962, suomentanut Alice Martin, Tarun Sormusten Herrasta runot Panu Pekkanen, WSOY 2012

Kuvitus: Pauline Baynes


Riitta Niemistö


Tämä on niitä kirjoja, joita olen odottanut teinitytöstä asti. Nyt se on hyllyssä. Luin esipuheet ja selailin runoja. Ja pistin kirjan hyllyyn takaisin. Tolkienin kirjoittama esipuhe on ehtaa Tolkienia, kiinnostava katsaus hobittien kulttuurin tähän puoleen.

Tolkien on Tolkien. Kirjoitti loistavan mytologian, mutta runoilijana hän on... keskinkertainen. Tai sitten minä en vain ymmärrä hänen runojaan. Ainakaan ilman musiikkia.

Dan Simmons: Flashback

Suom. Einari Aaltonen Like 2012 698 s.

Hannu Väisänen


Pohjois-Amerikassa kirjoitetut dystopiat ovat yleensä olleet "vasemmistolaisten" tekemiä (esimerkiksi Margaret Atwoodin Orjattaresi). Niinpä on virkistävää lukea välistä "oikeistolaisen" kirjoittama dystopia, joka kertoo, mikä "vasemmistossa" on vikana, vaikka ei olisi samaa mieltä sen enempää Dan Simmonsin kuin Margaret Atwoodinkaan kanssa.

"Vasemmisto" ja "oikeisto" tarkoittavat Atlantin eri puolilla niin erilaisia asioita, että sanat on parasta laittaa lainausmerkkeihin.

perjantai 28. joulukuuta 2012

Neal Stephenson: Snow Crash

Arvostelun pohjalla oleva versio: Audible äänikirja, pituus 17 h 8 min, lukija Jonathan Davis. Alkuteoksen julkaisuvuosi 1992.

Marko Ikäheimo


Joskus 2000-luvun alkupuolella Amerikan yhdysvallat on lopullisesti mennyt päreiksi. Kaikkialla on pikkuvaltioita, joiden hallintojärjestelmät toimivat samalla tavalla kuin nykyiset liikeketjut. Esimerkiksi mafialla on ympäri mannerta omia hallintoalueitaan, joissa perhearvot ovat todella kovassa kurssissa. Kuinka ollakaan, mafia pyörittää myös muun muassa pizzaketjua, jonka toimittamat pizzat on parasta olla perillä ajoissa, tai kuriirille käy kehnosti.

Kirjan alussa tapaamme päähenkilön, Hiro Protagonistin (kyllä, se todellakin on hänen nimensä), tällaisessa pizzakuskin hommissa. Toimitus ei mene ihan putkeen, mutta onneksi sentään henkikulta säilyy. Hiron varsinainen elämäntyö on tietojärjestelmissä, erityisesti virtuaalitodellisuuden suunnittelussa. Kirjassa tästä järjestelmästä käytetään nimeä Metaverse. Jollakin tavalla kuvioihin sekaantuu mystinen huume/virus nimeltä Snow Crash, joka näyttäisi toimivan sekä reaali-, että metatodellisuuden puolella! Kaiken lisäksi mukana pörrää jättiläismäinen motoristi Raven, joka onkin sitten todella paha kasvo.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

E.E. Knight: Way of the Wolf (The Vampire Earth, book 1)

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 11 h 42 min, lukija Christian Rummel

Marko Ikäheimo


Olen juuri pääsemässä Hannu Rajaniemen Fractal Princen loppupuolelle. Ihana kirja, mutta ei ihan helpoimpia luettavia. Vastapainoksi oli jo pakko etsiä hieman vähemmän vaativaa materiaalia. E.E. Knightin Vampire Earth -sarja tuntui täyttävän tämän tarpeen täydellisesti.

Vuonna 2022 maapalloa koettelee sarja luonnonkatastrofeja, joiden seuraksena vanhat yhteiskuntajärjestelmät joutuvat romahtamisen partaalle. Kurialaiset-niminen muukalaislaji tarjoaa apuaan järjestyksen palauttamisessa. Pahaksi onneksi kurialaiset sattuvat olemaan eräänlaisia energiavampyyrejä, jotka käyttävät elollisten olentojen elämänvoimaa oman elinkaarensa pidentämiseen. Kurialaisten kaapattua vallan itselleen ihmiskunnalle jää niissä kisoissa lähinnä teuraskarjan passi kouraan. Muutamassa vuosikymmenessä yleinen teknologinen taso on romahtanut lähes esiteolliselle tasolle.

tiistai 11. joulukuuta 2012

Stephen King: The Wind through the Keyhole - A Dark Tower Novel

Scribner 2012 307 s.

www.stephenking.com

Hannu Väisänen


Kirja ei ole jatkoa Musta torni -sarjaan, vaan tapahtuu sen neljännen ja viidennen osan välissä (Wizard and Glass ja Wolves of the Calla).

Roland, Eddie, Susanna, Jake ja Oy ovat matkalla Callaan ja joutuvat suojautumaan myrskyltä vanhaan rakennukseen. Ajankuluksi Roland kertoo ensimmäisestä tehtävästään teini-ikäisenä revolverimiehenä, tarinan nimeltään The Skin-Man, jonka aikana hän kertoo eräälle pojalle sadun The Wind through the Keyhole, jonka hän (Roland) oli kuullut äidiltään monta kertaa.

Rakenteeltaan kirja on novellikokoelma, jossa on kehyskertomus, jonka sisällä on kehyskertomus (joka itsekin on tarina), jonka sisällä on tarina. Tällä tavalla King voi kirjoittaa Mustaan torniin niin monta lisäosaa kuin haluaa. Me King-fanit haluamme hänen tekevän niin.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Daredevil-sarjakuvan uusin inkarnaatio

Marko Ikäheimo


Frank Miller muokkasi aikoinaan Daredevilin kakkosluokan supersankarista suursuosikiksi erityisesti Born Again -minisarjallaan. Siinä DD käy todella pohjalla: jopa niin, että hän on menettää kokonaan järkensä valon. Tämän jälkeen Milleriä seuranneet käsikirjoittajat ovat lähinnä kilpailleet siitä, kuka osaa tehokkaimmin kurmottaa Daredeviliä. Synkeissä tarinoissa on teitysti puolensa, mutta mutta kyllä selkäsaunassakin pitää joku roti olla.

Vuoden 2011 syyskuusta lähtien sarjakuvan käsikirjoittajaksi ryhtyi Mark Waid, jonka tavoitteena oli vääntää vähän angstipitoisuutta pienemmäksi antaa sankarimme jopa välillä voittaakin. Lisäksi hän haluaa tutkiskella yön pirulaisen voimien ja kykyjen antamia mahdollisuuksia. Molemmissa tavoitteissa hän on onnistunut erinomaisesti.

maanantai 3. joulukuuta 2012

Gravity Falls -animaatiosarja

Marko Ikäheimo


Joskus 90-luvun alkupuolella tutustuin vahingossa sarjaan nimeltä Eerie, Indiana. Siinä pikkukaupunkiin muuttanut nuorukainen huomaa kyseisessä kylässä tapahtuvan todella omituisia juttuja. Siellä saattoi törmätä esimerkiksi ilmielävään Elvikseen tai isojalkaan. Sarjan ote ei ollut turhan ryppyotsainen, vaikka mysteerit olivatkin jopa pikkuisen jännittäviäkin.

Eerie, Indiana tuli hakematta mieleen, kun ensimmäisen kerran katselin Disneyn aivan äskettäin alkanutta animaatiosarjaa, Gravity Fallsia. Ensimmäisessä jaksossa Pinesin kaksoset, Dipper ja Mabel, joutuvat kesäksi Oregonin huitsin jorpakkoon isosetänsä Stanin hoiviin. Stan on kauniisti sanottuna parantumaton huijari ja silmänkääntäjä. Hän yrittää kaikin mahdollisin tavoin nyhtää rahat irti kaupunkilaisilta ja turisteilta matkamuistomyymälässään, Mystery Shackissa. Apunaan hänellä on lievästi oman tiensä kulkija Soos ja teinityttö Wendy, johon Dipper tietysti välittömästi ihastu pahemman kerran. Vaikka Stanin myymälä on täyttä huijausta, Gravity Fallsissa riittää oikeitakin mysteerejä roppakaupalla.