perjantai 25. marraskuuta 2011

Novelli: Pimeys saa tienoon vaippaansa - Novelli H.P. Lovecraftin hengessä, Osa 2

Tämä novelli julkaistaan Kalaksikukossa jatkokertomuksena. Tarina on julkaistu aikaisemmin osoitteesta http://franskedes.wordpress.com/

Frans Kedes


Frans Kedes kuuli omituisen tarinan keskiolutkuppilassa. Huolimatta tuolloisesta humalatilastaan hän muisti tarinan vielä selvästi. Kuppila sijaitsi kymmenen minuutin kävelymatkan etäisyydellä Frans Kedeksen asunnolta. Se oli tavallinen lähiökuppila kanta-asiakkaineen ja harvoine satunnaisine pistäytyjineen. Frans Kedes kävi pubissa lähes päivittäin nyt kun hänet oli lomautettu testaajan tehtävistä tehtaasta, joka valmistaa Nokialle piirikortteja . Toimintaa oli siirretty ulkomaille ja monia toimintoja oli ulkoistettu pienemmille alihankkijoille.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Juri Nummelin (toim.): Tuhansien zombien maa

Turbator 2009

Hannu Väisänen


Tuhansien järvien Suomi on muuttunut tuhansien zombien maaksi!

Kokoelmassa on 11 zombinovellia, jotka kaikki tapahtuvat Suomessa, ja kirjan alussa on esipuhe, jossa Juri Nummelin kertoo zombiviihteen historiasta.

Tarjolla on sekä herkkiä tunnelmapaloja että räväkkää toimintaa, jossa pyssyt paukkuvat ja zombinkappaleet lentävät. Ihmisaivoilla mässäillään kuin surkeimmassa Ö-luokan kalkkunaelokuvassa, joka on niin huono, että on jo hyvä.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Rick Riordan: Percy Jackson and the Titan's Curse

HUOM! Tämä arvostelu olettaa, että sarjan edelliset osat ovat lukijalle tuttuja.

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 8 h 48 min, lukija Jesse Bernstein. Kirjasarjan kolmas osa (osien yksi ja kaksi arvostelut).

Marko Ikäheimo


Kirjan alussa Percy, Annabeth ja edellisen kirjan lopussa takaisin tuotu Thalia ovat suorittamassa salaista tehtävää. Tarkoitus olisi ilman turhaa hälyä ottaa yhteyttä kahteen puoliveriseen lapseen, joiden olemassaolosta sankarimme ovat hiljattain saaneet vihiä. Operaatio ei mene täysin puikkoihin, ja sen seurauksena Annabeth katoaa. Samassa  rytäkässä joutuu hukkaan myös metsästyksen jumalatar Artemis, jonka tukea tarvittaisiin kipeästi tulevassa jumalten äänestyksessä koskien uhkaavaa sotaa titaanien kanssa. Tehtävähän siitä tulee, ja sopivasti pahaenteinen ennustuskin saadaan läksiäisiksi, joten sekin puoli tulee hoidettua.

torstai 17. marraskuuta 2011

Novelli: Pimeys saa tienoon vaippaansa - Novelli H.P. Lovecraftin hengessä, Osa 1

Tämä novelli julkaistaan Kalaksikukossa jatkokertomuksena. Tarina on julkaistu aikaisemmin osoitteesta http://franskedes.wordpress.com/

Frans Kedes


Osa 1

Piha oli kesällä lämmin ja aurinkoinen mutta loppusyksyllä useimmiten lohduton ja tuulinen. Pihapiiriä reunustivat harmaat hirsirakennukset. Vanha perinteinen Eteläpohjalainen tuparakennus, jauhoaitta eli puori ja vanha saunarakennus, joka palveli enää lähinnä romuvarastona. Lisäksi oli kivirunkoinen pärekattoinen navettarakennus, johon kuului navettakeittiö; kyökki. Kyökin yhteyteen oli rakennettu uusi sauna. Navettarakennus jatkui isolla heinäladolla. Heinäladon pihanpuoleiselle sivulle oli rakennettu talli hevoskärryille ja työkoneille ja nykyisin se tarjosi suojan pienelle punaiselle Valmet-merkkiselle traktorille. Hieman navetan yläpuolella mäessä sijaitsi hevostalli. Tallin sisällä oli erotettu lautaseinällä pieni tila kanalalle. Kanalan puoleiselle ulkoseinälle oli puhkaistu hirsiseinään aukko ja laudoista oli rakennuttu ramppi kanojen kulkea tallin ja navetan väliselle tunkiolle. Aukon sai suljettua luukulla. Tallin yhteyteen oli myös rakennettu lautarakenteinen kaksireikäinen huussi. Suuri tuomi ja komea iso koivu reunustivat pihapiiriä. Vähän etäämpänä oli puuliiteri, missä oli myös talon ajokoiralla koppi. Liiterin seinässä koiralla oli kulkuaukko ja pitkä juoksuvaijeri lähti seinästä aukon yläpuolelta kohti metsän ensimmäisiä puita. Pihan keskustassa oli kivillä kehystetty kukkapenkki, joka kukoisti kesällä ja siinä kasvoi myös lähes tuvan korkuinen hajuhernepensas. Vanha myllynkivi oli pyöritelty koristeeksi kukkapenkin keskustaan. Lähelle pihan keskustaa oli kaivettu myös vesikaivo. Kaivo oli syvä ja sen kylmä ja kirkas vesi pulppusi sinne suoraan maanalaisesta lähteestä.

maanantai 14. marraskuuta 2011

William Shakespearen Romeo+Julia (1996)

Riitta Niemistö


Ihan ensimmäisillä treffeillä päätoimittajan kämpillä tarkistin luonnollisesti hänen kirja- ja videohyllynsä sisällön. Ensimmäisiä elokuvia, joihin katse osui oli Baz Luhrmannin ohjaama, Claire Danesin ja Leonardo DiCaprion tähdittämä Romeo ja Julia. Kaikkien aikojen rakkaustarina kaiken scifin, kauhun ja fantasian joukossa! Tämä on yksi niistä elokuvista, joka löytyi meiltä molemmilta videokasettina ja joka on hankittu myös DVD:llä. Se nyt vain on. Loistava!

Olen nähnyt Romeon ja Julian monta kertaa näyttämöllä niin, että Juliaa esittää aikuinen nainen, joka tekeytyy itseään nuoremmaksi. Claire Danesin Julia on taas nuori tyttö, joka yrittää käydä aikuisesta naisesta. Näytelmän traagisuus nousee ihan eri tavalla esiin, kun ei tarvitse vaivaantua Julian tekolapsellisuudesta. Leonardo DiCaprion Romeo on myös onnistunut valinta.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Owen Sheers: Vastarinta

Suom. Jaakko Kankaanpää, Otava 2009, 365 s.

Hannu Väisänen


Normandian maihinnousu kesällä 1944 epäonnistui. Saksa kävi kukistamassa Neuvostoliiton, teki sitten maihinnousun Englantiin ja valtasi lähes koko saaren. Harvoin näkee yhtä typerää vaihtoehtohistorian lähtökohtaa. Saksan maihinnousu vuonna 1940, jolloin sitä suunniteltiin, olisi paljon "realistisempi".

Asia on parasta unohtaa mahdollisimman pian.

perjantai 11. marraskuuta 2011

Snow White and the Huntsman -elokuvan traileri julkaistu

Marko Ikäheimo


Viime aikoina on väännetty uusia elokuvaversioita melkein sadusta kuin sadusta. Nyt näyttää olevan vuorossa Lumikin tarina, jonka ensimmäinen traileri on julkaistu.

Tällä kertaa seitsemän kääpiötä on jätetty suosiolla pois sotkemasta, ja ilkeä kuningatar on nostettu keskeisempään rooliin. Lumikkikaan ei taida pahemmin leningissä ehtivän aikaansa viettää, vaan pikemminkin laukkailee sotisovassa sotajoukkojaan johtaen. No, aktiivisemmat roolit naisille eivät ole koskaan pahasta.

torstai 10. marraskuuta 2011

Johnny Mnemonic vs. Scaramouche

Marko Ikäheimo


Katselin sairaspäivän ratoksi DVD-hyllystä Scaramouchen (arvostelu vanhassa Kalaksikukossa). Elokuvaa katsellessa mieleen tuli juuri äskettäin arvostemani Johnny Mnemonic. Sisällön puolesta kahdella elokuvalla ei ole juurikaan yhteistä, eipä juuri muutenkaan. Lähinnä mielleyhtymä tuli siitä, miten täydellisen vastakkaisia elokuvat ovat käsikirjoituksiltaan.

Kuten aikaisemmassa arvostelussa tuli todettua, Johnny Mnemonic on juonenkuljetukseltaan melkoisen anarkistinen kokemus. Pääosin tämä varmaankin johtuu siitä, että paniikkiin joutunut tuotantoyhtiö leikkasi elokuvan uudestaan. Lopputuloksessa juonenkäänteet tulevat vastaan varsin hallitsemattomasti. Jostakin kumman syystä lopputulos on kaikessa arvaamattomuudessaan nautinnollista seurattavaa.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Arthur Conan Doyle: Polestar-laivan kapteeni

Suom. Jorma-Veikko Sappinen, Siniplaneetta 2011, 198 s.

Hannu Väisänen


Arthur Conan Doyle (1859-1930) tunnetaan parhaiten Sherlock Holmes -tarinoistaan. Niitten lisäksi hän kirjoitti muun muassa kauhukertomuksia, joista seitsemän on koottu tähän valikoimaan.

Kaksi novelleista tapahtuu Itä-Euroopassa, mikä luultavasti oli 1800-luvun lopun englantilaisille yhtä eksoottinen paikka kuin napajäätikkö, joka on kirjan niminovellin näyttämönä.

Kertomuksissa näkyy Doylen spiritismiharrastus, mutta useimmissa tarinoissa kummittelu saa luonnollisen selityksen. Huumoria on kertomuksessa, jossa äkkiä rikastunut liikemies päättää ostaa kummituksen.

Tarinat ovat viehättävä vanhanaikaisia.

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Johnny Mnemonic - suotta väheksytty klassikko

Marko Ikäheimo


Minulla sattui olemaan hieman vapaa-aikaa ja ilmaisia elokuvia tarjoava Voddlerkin oli vapautunut kaikille suomalaisille, joten ei siinä muuta kuin kiinnostavaa leffaa etsimään. Oli juuri uusintakuunnellut William Gibsonin Neuromancerin, joten mielenkiinnosta päätin katsoa taas kerran hänen varhaiseen novelliinsa perustuvan Johnny Mnemonicin. Edellisen kerran olen tainnut tämän elokuvan katsoa 90-luvulla melko ruttuiselta vuokrakasetilta.

Elokuva sijoittuu vuoteen 2021. Tulevaisuuteen, jossa asiat ovat menneet melko kohtuullisesti päin helvettiä. Suuri osa entisten teollistuneidenkin maiden asukkaista näyttää elävän lähinnä nomadijärjestelmissä. Luonnollisesti aina joillakin menee vähän paremminkin. Esimeriksi monikansallinen lääkefirma PharmaCon käärii mukavia voittoja, vaikka suuri osa ihmiskunnasta kärsii samaan aikaan hermoston rappeuttavasta NAS-taudista. Tieto on valtaa ja tietoturva kullan arvoista. Kaikkein salaisinta tietoa kuljettavat kirjaimellisesti päässänsä kuriirit, joihin myös nimihenkilömme kuuluu.