Marko Ikäheimo
Tässäpä vaihteeksi taas yksi kehä sulkeutuu. Kirjoitin tästä kirjasta nimittäin ihka ensimmmäisen Kalaksikukko-arvosteluni. Vuosi taisi olla 1994 tai jotain sinnepäin. Onneksi kyseinen kirjoitelma on armollisesti hautautunut historian hämäriin jo aikapäiviä sitten. Luultavasti se olisi kuitenkin mystisesti vaihtunut jonkun idiootin soperruksiin.
Onneksi sentään ajan hammas ei ole puraissut pahemmin Banksin kirjoituksiin. Joitakin muutoksia myöhempiin teoksiin verrattuna toki löytyy. Player of Games ei ole rakenteellisesti yhtä virheetön kuin esimerkiksi Hyddrogen Sonata tai Surface Detail. Kirjan kertojan viisastelu on erityinen tyylirikko, johon Banks ei ole myöhemmin sortunut. Loppupuolen kirjoissa purevista kommenteista huolehtivat avaruusaluksien tekoälyt, joilta se sujuukin hieman paremmin.