Arrival (2016)

Marko Ikäheimo

Arrivalin alku on aika armoton, melkein kirjaimellisesti vetää jalat alta. Ja sitten muukalaiset tulevat viera
ilulle. Oikeastaan ne tulevat isoilla linssinmotoisilla aluksilla kahteentoista kohteeseen maapallolla ja pääasiallisesti möllöttävät ilmassa. Loppujen lopuksi jonkinlainen kommunikaatioyhteyskin saadaan aikaiseksi. Harmillisesti keskusteluissa esiintyy pieniä kieliongelmia. Lähinnä ihmisosapuoli ei saa mitään tolkkua vierailijoiden puheesta. Tarvitaan siis ihan koulutettua kielitieteilijää avuksi.


Kyseinen ekspertti on tohtori Louise Banks (Amy Adams). Yhdessä fyysikko (tai jotain) Ian Donnellyn (Jeremy Renner) kanssa hänet viedään eversti Weberin (Forest Whitaker) johtamaan yhden vierailija-aluksen ympärille rakennettuun leiriin. Ennen pitkää Banks pääsee sisälle itse alukseen, mikä onkin melkoisen järisyttävä kokemus. Monellakin tavalla.

Heti aluksen sisään pääsyn jälkeen painovoima alkaa heittää häränpyllyä. Kuvaus ja näyttelijöiden reaktiovat tuovat hyvin esille sen, miten perustavanlaatuinen täräytys tällainen tilanne olisi. Tämän jälkeen ne alienitkin ovat melkoinen yhdistelmä jyrinää ja vaikeaselkoista kirjoitusta, joka lähinnä muistuttaa kahvikupin pohjasta pöytää jäänyttä tahraa. Onneksi yhteinen kieli alkaa pikku hiljaa löytymään. Tämä prosessi on kuvattu hyvin aidonmakuisesti.

Amy Adams on hyvä valinta rooliinsa. Hän ei ole voittamaton toimintasankari, vaan täydellisen muukalaisuuden kohtaaminen hermostuttaa ihan oikeasti ja vähän henkeäkin tuppaa ahdistamaan. Sitä merkittävämpi onkin sitten hänen sopeutumisensa olosuhteisiin, jossa edes painovoiman suunta ei ole täysin taattu.

Arrival perustuu Ted Chiangin novelliin Story of Your life. Yleensä suosin novellin tai romaanin lukemista ennen elokuvan näkemistä. Tällä kertaa kuitenkin suosittelisin leffan katsomista ensin. Novelli paljastaa turhan paljon elokuvan tärkeistä juonenkäänteistä. Novelli kannattaa kuitenkin ehdottomasti lukea, sillä se vastaa muutamiin elokuvassa auki jääviin kysymyksiin.