Olipa kerran avaruus

Marko Ikäheimo

Siitä onkin jo kolmisenkymmentä vuotta, kun olen edellisen kerran tätä sarjaan katsonut. Kinusin muutama vuosi sen boksin itselleni joululahjaksi, mutta jotenkin sarjan katsominen jäi ja jäi. Nyt sitten olen viisivuotiaan kanssa katsellut muutaman jakson, ja siitä kyllä huomaa joitakin piirteitä, joita ei nöösipoikana tajunnut.

Sarjan tulevaisuudessa ihmiskunta on levittäytynyt avaruuteen ja perustanut tähtienväliseen matkustamiseen perustuvan sivilisaation. Tämä matkustaminen on ilmeisesti valoa nopeampaa, sillä planeetalta toiselle matkustamisessa ei yleensä kupata kovin pitkään. Hyvinä hahmoina sarjassa toimii Omegan tähtienvälistä järjestystä ylläpitävä poliisijärjestö. Omegan päävihollinen on Kassiopeian totalitaarinen imperiumi.

Kappas vain

Olipa kerran avaruuden ihmishahmot ovat hyvin tutun oloisia, mikä johtuu sarjan luojan Albert Barillén tavasta kierrättää hahmojaan. Tälläkin kertaa varsinaiset päähenkilöt ovat muistakin "olipa kerran"-sarjoista tutut Pierrot ja Mercedes, joista jälkimmäisellä on tällä kertaa jonkinasteisia psi-kykyjä. Mukana häärää myös tiedemies Mestari sekä hänen rakentamansa androidikopio (joka kyllä näyttää enemmän robotilta), Metro.

Näin vuosikymmenten jälkeen katsottuna Olipa kerran avaruudesta tuli esille muutama yllättävä seikka. Ensinnäkin sarjan juonenkäänteet ovat joskus logiikaltaan hieman leväperäisiä.  Esimerkiksi eräällä planeetalla henkilöliikenne lentää hervottoman kokoisissa lasiputkistoissa. Aluksia kuitenkin ohjastavat robotit, joten mihin niitä putkia tarvitaan, varsinkin kuin alukset todistettavasti lensivät ilmankin niitä.

Nyt aikuisella iällä katsottuna pistää silmään myös muinaista Mikrobitin peliarvostelua lainatakseni naishahmojen anatomisten eroavaisuuksien korostaminen. Ei siellä nyt varsinaisesti mitään gainax bouncea nähdä, mutta en kyllä muistanut siinä ihan noin paljon paljasta reittä ja kaula-aukkoa vilahtavan. Varsin viatonta se kuitenkin on, mutta hakematta tulee mieleen Doctor Whon France. It's a different planet." -toteamus.

Hyvä tapa tutustua genren kuvastoon

Sarjassa kierrätetään sf:n kliseitä varsin tehokkaasti. On niin robottien kapinaa kuin alkuasukkaiden sekaan avaruusaluksineen haaksirikkoutuneita, jotka päättävät ryhtyä leikkimään Olympoksen jumalia. Toisaalta juuri tästä syystä ne toimivat mainiosti esittelynä scifin peruskuvastoon. Viisivuotiaan kanssa on jo käyty keskusteluja siitä, miten alukset liikkuvat eri planeettojen välillä ja miten sarjan tarinat eroavat Olipa kerran ihmisen vastaavista.