Marko Ikäheimo
Kirjoittaessani arvostelua ensimmäisestä Honor Harrington -kirjasta, vertasin sitä David Draken RCN-sarjaan. Huomasinpa sitten, että en olekaan arvostellut yhtään näistä kirjoista Kalaksikukkoon. Puute, joka on hetimiten korjattava.
RCN-kirjojen maailmassa ihmiskunta on levittäytynyt useille planeetoille. Kaksi voimakkainta tähtienvälistä imperiumia ovat Cinnabarin tasavalta sekä Vapaiden Tähtien Allianssi, Kumpikaan näistä ei ole varsinaisesti mikään demokratian perikuva. Tähtialliannsia johdetaan totalitaarisesti muinaisen Neuvostoliiton tyyliin. Cinnabarissa on kyllä senaatti, mutta varsinainen vaikutusvalta syntyy monimutkaisesta mahtisukujen keskinäisten suhteiden verkostosta.
Kirjan alussa Cinnabarin avaruuslaivaston luutnantti Daniel Leary on aluksensa mukana diplomaattisella vierailulla Kostroma-planeetalla. Kostroma on hyötynyt suuresti sijainnistaan kahden kilpailevan tähtiliiton välissä. Nyt kuitenkin planeetalla alkaa kuohua, ja ulkopuolisilla tahoilla saattaa olla näppinsä pelissä. Luonnollisesti Leary joutuu kaiken tämän hässäkän keskelle, mutta hän saa myös apua hieman epätodennäköiseltä suunnalta. Kirjastonhoitaja Adele Mundi on Cinnabarin kansalainen, itse asiassa hän kuuluu yhteen sen vanhimmista aatelissuvuista. Melkein yliluonnollisten tiedonhankintakykyjen lisäksi Adele on koulutettu perusteellisesti Cinnabarissa vielä yleiseen kaksintaisteluperinteeseen. Pistoolin kanssa on hän on melko tappava tapaus.
Kuten David Weberin kirjan arvostelussa tulkin jo todeta, Draken RCN-sarja on saanut innoituksensa Patrick O'Brianin Aubreu-Maturin -kirjoista. Esikuvasta on lainattu teema kahdesta täysin erilaisesta ihmisestä, joiden välisestä syvästä ystävyydestä syntyy jotakin molempia suurempaa. Vaikka avaruusoopperasta onkin kyse, Drake on pistänyt mukaan myös kunnon merimieshenkeä. Sattumalta valoa nopeammin liikutaan elektrostaattisten purjeiden avulla, ja tietysti Daniel Leary on aivan yliluonnollisen taitava navigaattori! Vähemmän taitavan kirjoittajan käsissä purjelaivarinnastuksista olisi voinut tulla erittäin korneja. David Drake on kuitenkin sen verran tekijämies, että hän pystyy kuin pystyykin tavoittamaan vanhojen purjelaivojen hengen tässä futuristisessa ympäristössä.
Jos vielä verrataan vahvoja naishahmoja David Weberin vastaaviin, Adele Mundi tuntuu tuntuu Honor Harringtonia todellisemmalta. Draken naishahmoja ei voi myöskään syytää kliseisiksi avaruusoopperahahmoiksi. RCN-tarinoiden kaksi kylmähermoisinta tappajaa sattuu olemaan naisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti