Cherie Priest: Boneshaker

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 13 tuntia 43 minuuttia, lukijat Kate Reading ja Will Wheaton
 

Marko Ikäheimo

Sisällissota on aina vähän tylsä homma, mutta 1880-luvun Seattlella on sen lisäksi aivan erityinen syynsä siihen, miksi elämä siellä on hieman ankeahkoa. Jokunen aika sitten kahjohko keksijä Leviticus Blue testasi kullankaivuukonettaan, lempinimeltä Boneshaker. Karannut kone pisti suuren osan Seattelen keskustasta sileäksi. Samalla kaupungin katuja alkoi täyttää mystinen kaasu, joka nimettiin pikaisesti vitsaukseksi (Blight). Kaasun uhreiksi jääneet alkavat käytännössä mädätä pystyyn ja hinkua ravinnokseen ihmislihaa. Aivan oikein: vanhoja kunnon zombieitahan ne! Näiden veijareiden vuoksi asuinalueen haluttavuus tipahti niin alas, että suurin osa Seattlesta päätettiin ympäröidä muurilla. Niin, ja tietysti vitsauskaasun pitäminen muurin sisällä tuntui sekin hyvältä ajatukselta.

Konnia vai sankareita?

Tarinan päähenkilö on Bluen leski Briar Wilkes. Wilkesin isä oli Vitsauksen iskiessä vanginvartija, joka päästi vankinsa tuhon alta ajoissa pakoon menettäen samalla oman henkensä. Tämä tekee Maynard Wilkesistä virallisesti roiston ja joissakin alamaailman piireissä sankarin. Briar Wilkesin elämä ei ole liian helppoa, sillä hautaan karkuun päässeen Leviticus Bluen synnit kaadettiin hänen leskensä niskaan. Kaiken lisäksi Briarin ja Leviticusin poika Ezekiel hengailee väärissä piireissä ja haluaa löytää totuuden isänsä tekemisistä. Teini-ikäisen logiikalla ja itsesuojeluvaistolla varustettu Ezekiel päättää käydä muurin sisäpuolella etsimässä johtolankoja isänsä arvoituksen ratkaisemiseen.

Kellokoneistoja ja raakakypsiä raatoja

Boneshakerin maailma on steampunkkia, jossa Amerikan sisällissotaa käydään panssarijunilla ja ilmalaivoilla. Kirjassa on riittämiin asti mielipuolisia keksijäneroja, mutta silti ylenmääräinen kiiltävällä messingillä hekumointi puuttuu. Pääasiallisesti keskitytään henkilöhahmoihin ja toimintaan, mitä riittääkin yhden kirjan tarpeiksi. Hahmovalikoimasta voisi äkkiseltään mainita panssaroidun jättiläisen, intiaaniprinsessan (vähän reissussa rähjääntyneen), mekaanisella käsiproteesilla varustetun saluunanpitäjän ja vielä muutama ilmalaivamerirosvon päälle päätteeksi. Ja tietysti vielä ne zombietkin, joita kirjan maailmassa kutsutaan rottereiksi.
Tässä höykytyksessä uhkaa jo tulla välillä taisteluväsymys, mutta kaiken jälkeen raunioista kiipeää hyvillä mielin, eikä lisäkään olisi pahitteiksi.

Hitto, Wesley Crusher kuulostaa ihan ihmiseltä!

Kirjan näkökulmat vaihtelevat Briarin ja Ezekielin välillä, joten luonnollinen valinta on käyttää kahta lukijaa. Briarin osuudet lukee Kate Reading, joka on erinomainen tulkitessaan maailman murjomaa sankaritarta, jonka tahto on kuitenkin silkkaa terästä.
Ezekielin näkökulmasta kirjoitetut kappaleet lukee Will Wheton, jonka osuus onkin kirjan suurin yllätys. Wheaton on aivan mahdottoman hyvä tulkitessaan Ezekielin harharetkiä. Tiedän että on epäreilua pistää Wheatonin viaksi sitä, että Gene Roddenberry halusi aikanaan Star Trek: The Next Generationiin ärsyttävän teinineron. Siitä huolimatta minulla ei ole ollut kovin korkeita odotuksia Whetonin kyvyistä. Boneshakerin äänikirjaversio yhdessä parin nettisarjaroolin kanssa on muuttanut nämä mielipiteeni täydellisesti.

Hyvä meininki?

Boneshaker on häpeilemätön viihdekirja. Siitä saa täyden vastineen rahoilleen, ja vähän ekstraakin kaupantekijäisiksi. Priest on kirjoittanut Clockwork Century -sarjaansa on kaksi jatko-osaakin, joista ainakin Boneshakerista seuraavan Clementinen Audible on jo ostanut.