Hannu Väisänen
Suojapaperissa Kaunasin sivuja verrataan Umberto Econ Ruusun nimeen, mutta minulle tuli mieleen Dan Brown ja Da Vinci -koodi. Myös Kaunasin sivuissa ollaan katolisen kirkon salaisuuksien jäljillä.
Kustaa II Adolfin tytär Kristiina tuli isänsä kaaduttua Ruotsin kuningattareksi 1632, mutta luopui kruunusta 1654, kääntyi seuraavana vuonna katolisuuteen ja muutti Roomaan kirjojensa kanssa. Siihen aikaan kirjat olivat paljon arvokkaampia kuin nykyään, joten ne kannatti viedä mukanaan Euroopan laidalta toiselle.
Siirrytään nykypäivään. Vatikaanissa suomalainen Johan tekee väitöskirjaa Kristiinan kirjakokoelmasta. Hänelle tuodaan suomenkielinen käsikirjoitus, jonka on laatinut 1500-luvulla Kumlingessa pappi Castor Cacspuolinen. Johan jättää väitöskirjan teon sikseen ja alkaa selvittää käsikirjoituksen arvoitusta. Sitä varten hän joutuu matkustamaan Liettuan Kaunasissa olevaan Pazaislisin luostariin ja reissaamaan monta kertaa Roomasta Kaunasiin ja takaisin. Syystä tai toisesta hän ei matkusta lentokoneella, vaan autolla tai junalla.
Eräät tahot eivät halua, että Castor Cacspuolisen käsikirjoitus tulee julkisuuteen, ja Johan huomaa joutuneensa nappulaksi peliin, joka on hänelle, akateemiselle tutkijalle, liian kovaa. Teknojännärin vauhtiin ei päästä, mutta kirjasta selviää miten keskiajan käsikirjoituksissa käytetty muste valmistettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti