http://www.nereariesco.com/
Hannu Väisänen
Sunnuntaina 7. marraskuuta 1610 Espanjan Logorñossa poltettaan roviolla 11 noitaa. Viisi heistä on mukana vain puisina patsaina, koska he ehtivät kuolla johonkin kulkutautiin vankilassa. Inkvisiittorit epäilevät noituutta.
Kirjan alussa esitellään myös nainen, Ederra (Kaunotar), joka pidätettiin noitana, mutta joka sittemmin katosi, häntä etsivä 15-vuotias tyttö Mayo de Labastide d'Armagnac ja hänen aasinsa Beltrám, joka itse asiassa on aasiksi noiduttu mies.
Mayo epäilee isäkseen Paholaista. Äidistään hänellä ei ole tietoa, mutta Ederra on kasvattanut hänet, ja yhdessä he ovat ansainneet elantonsa myymällä loitsuja ja lemmenjuomia ja toimimalla kansanparantajina.
Romaanin neljäs päähenkilö on inkvisiittori Alonso de Salazar y Frías. Hänet lähetetään tutkimaan noitia ja ottamaan heidät takaisin kirkon helmaan, mikäli he tunnustavat tekonsa. Mayo-tyttö lähtee seuraamaan Salazaria, koska hän arvelee, että sillä tavalla hän saa tietää, mitä Ederralle on tapahtunut.
Salazar epäilee noituuden todellisuutta. Noidiksi väitettyjä naisia tutkimalla hän etsii todisteita Paholaisen olemassaolosta voidakseen uskoa Jumalan olemassaoloon. Samanlaista kristillistä pohdintaa hyvän ja pahan olemuksesta on toisen espanjalaisen, Enrique Morielin, kirjassa Ajattoman kaupungin varjot.
Romaanin Salazar on anakronistinen, moderni hahmo. Hän tutkii todisteita kuin dekkarikirjallisuuden yksityisetsivä ja tekee ruumiinavauksen kuin oikeuslääkäri.
Nykyaikainen on myös kirjan antama kuva noituudesta ja magiasta.
Noituus on joko tietoista huijausta tai merkki psyyken häiriöistä. Naisia, jotka uskovat olevansa noitia, vaivaavat erilaiset henkiset häiriöt, kun taas miehet, jotka tosissaan uskovat noitien olemassaoloon, kärsivät patologisesta naisvihasta. Sen sijaan naisten harjoittama magia rohtoineen ja loitsuineen on totta.
Noituudesta ja magiasta huolimatta tämä on enemmän historiallinen kuin fantasiaromaani.
PS Alonso de Salazar y Frías on ollut oikeasti olemassa, ja Ars Magica perustuu hänen laatimaansa matkakertomukseen. Hänet mainitaan myös Marko Nenosen noitakirjoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti