E.E. Knight: Way of the Wolf (The Vampire Earth, book 1)

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 11 h 42 min, lukija Christian Rummel

Marko Ikäheimo

Olen juuri pääsemässä Hannu Rajaniemen Fractal Princen loppupuolelle. Ihana kirja, mutta ei ihan helpoimpia luettavia. Vastapainoksi oli jo pakko etsiä hieman vähemmän vaativaa materiaalia. E.E. Knightin Vampire Earth -sarja tuntui täyttävän tämän tarpeen täydellisesti.

Vuonna 2022 maapalloa koettelee sarja luonnonkatastrofeja, joiden seuraksena vanhat yhteiskuntajärjestelmät joutuvat romahtamisen partaalle. Kurialaiset-niminen muukalaislaji tarjoaa apuaan järjestyksen palauttamisessa. Pahaksi onneksi kurialaiset sattuvat olemaan eräänlaisia energiavampyyrejä, jotka käyttävät elollisten olentojen elämänvoimaa oman elinkaarensa pidentämiseen. Kurialaisten kaapattua vallan itselleen ihmiskunnalle jää niissä kisoissa lähinnä teuraskarjan passi kouraan. Muutamassa vuosikymmenessä yleinen teknologinen taso on romahtanut lähes esiteolliselle tasolle.

Suurin osa ihmiskunnasta on valloittajien apureita.. ja ruokaa. Muutamat alueet ovat vielä vapaiden ihmisten hallussa. Näiden alueiden puolustustamisessa auttavat kurialaisten oman vastarintaliikkeen, lifeweavereiden, kouluttamat joukot. Näiden sotilaiden aistit, kestävyys ja voimat on tehostettu äärimmilleen. Eri sotilashaaroilla on hieman erilaiset kyvyt. Kirja seuraa päähenkilönsä, David Valentinen, liittymistä susijoukkoihin ja hänen etenemistään sotilasuralla.

Odotin Way of the Wolfilta reipasta seikkailumieltä ja  kevyttä kerrontaa, jonka parissa saa hyvin aikaa kulumaan ilman turhaa päänvaivaamisen tarvetta. Siinä suhteessa kirja ei aiheuttanut pettymystä, joissakin suhteissa se jopa ylitti odotukseni. Kerronta sekoittaa militääriscifiä ja westerniä hyvinkin taitavasti. E.E. Knight on selkeästi miettinyt hyvin tarkkaan yksityiskohtia ja juonenkäänteitä. Kirjailijan ensimmäisessä julkaistussa kirjassa on vielä pientä hiomattomuutta: juoni kerrotaan yksittäisten kohtausten sarjana, jolloin juonikaari on hieman katkeileva.

Kirjan reipas seikkailu- ja erähenkisyys tuo mieleen poikien seikkaulukirjat. Tämä ei ole huono asia: selkeät hyvä-paha -asetelmat ovat mukavaa vaihtelua. Valitettavasti Way of the Wolfia ei kuitenkaan voi suositella nuortenkirjaksi. Kurialaisten tekemät julmuudet ovat sen verran rajuja, että herkkämielisimpien on hyvä olla hieman varuillaan kirjan suhteen.

Myös kuuntelukokemuksena Way of the Wolf on hyvin miellyttävä. Kirjan lukija Christian Rummel vetää luontevasti niin parikymppisen Valentinen kuin karaistuneenpienkin veteraanien osuudet.