Marko Ikäheimo
Viime vuonna Doctor Whon jouluspesiaali oli jotenkin turha. Herttainen kyllä, mutta melko turha. Tänä vuonna pistettiinkin sitten toinen vaihde päälle.Jakson alussa tapaamme Tohtorin suremassa edellisten jaksojen tapahtumia. Koska kyseessä on nimenomaan Doctor Who, hän on päättänyt vetäytyä murjottamaan viktoriaaniseen Lontooseen, ja vielä sielläkin melko erikoiseen paikkaan. Sielläkään hän ei saa olla rauhassa. Tällä kertaa vastassa on vihollinen, jonka Tohtori on tavannut edellisen kerran 60-luvulla esitetyissä jaksoissa!
Tämän vihollisen kukistamisessa Tohtori saa apua kotiopettajatar Claralta, joka vaikuttaa kyllä kovasti tutulta. Tämä on kuitenkin aikaisemmin nähdyn valossa yksinkertaisesti mahdotonta, mistä sukeutuukin epäilemättä nyt alkavan kauden päämysteeri.
Pondien jälkeen olin hieman siipi maassa, mutta nyt Jenna-Louise Colemanin tultua kuvioihin mukaan olo on kummasti toiveikkaampi. Nyt jälkikäteen voi ehkä jo tunnustaa, että Karen Gillanin Amy Pond tuntui hetkittäin vähän liian omahyväiseltä. Colemanin Clarassa on sen sijaan riittävästi kipinää, jotta Tohtori ei pääse liian helpolla. River Song taitaa jäädä tässä suhteessa toiseksi.
Jopa Matt Smithin roolisuorituksessa näyttäisi olevan uutta piristymistä. Doctor Who:n 50:s juhlavuosi alkaa näyttää varsin mielenkiintoiselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti