Mutta mitä tapahtui Orson Scott Cardille?

Marko Ikäheimo

Yksi nuoruuteni rätkäyttävimmistä kokemuksista oli, kun sain käsiini Orson Scott Cardin Ender's Gamen suomennoksen (suom. Ender, Ursa Scifi 1990, Sari Peltoniemen arvostelu vanhassa Kalaksikukossa). Kirjan juoni lapsista, jotka värvätään futuristiseen armeijaan koulutettaviksi taistelemaan hyönteistämäisiä vihollisia vastaan oli teemoiltaan ja asenteeltaan todella Jotakin Muuta. En ollut tyystin yksin mielipiteineni. Ender's Game voitti aikoinaan sekä Hugo- että Nebula-palkinnot. Kirja on poikinut useita jatko- ja rinnakkaisosia, joista Speaker for the Dead (suom. Kuolleiden puolustaja, Ursa 1991) ja Xenocide (suom. Kansanmurha, Galaxy Scifi 1996) on melko kohtuullista luettavaa. Näitä seuraava röväskä aiheeseen liittyviä kirjoja onkin sitten melko puuduttavaa luettavaa.

Pitkäveteisten kirjojen vääntäminen ei ole varsinaisesti mikään rike, eipä niitä kukaan pakota lukemaan. Myöskään Cardin vakaumuksellinen mormoni-uskonnon tunnustaminen ei minua pahemmin haitannut. J.R.R. Tolkienin ja C.S. Levisin uskonnolliset vakaumukset löytyvät heidän teostensa maailmankuvasta, paikoitellen varsin selvästi.

Orson Scott Card on kuitenkin muutamien viime vuosien aikana alkanut suoltaa melko kummallisia lausuntoja, jotka pistävät jo mietiskelemään yhtä sun toista. Card on erityisesti kunnostautunut suoltamalla melko tiukkaa tekstiä homoseksuaalien oikeuksista. Samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeudesta voi tietysti olla monta mieltä. Kuitenkin kun julkisesti kehotetaan kaatamaan tällaiset avioliitot vahvistava laillisesti valittu hallitus kaikin mahdollisin keinoin (asellisiakaan keinoja poislukematta), alkaa touhu menemään aika
paksuksi.

Tämän lisäksi Card on muun muassa kirjoittanut oman versionsa Shakespearen tunnetuksi tekemästä Hamletin tarinasta, jossa syyllinen kaikkeen hässäkkään onkin tällä kertaa Hamletin edesmenneen kuningas-isän johtama homoseksuaalinen salaliitto. Että siihen malliin.

Cardin mielipiteet ovat poikineet myös vastalauseita. Hänen taannoinen Superman-sarjakuvan käsikirjoituksensa peruuntui sarjakuvafanien nostettua äläkän käsikirjoittajavalinnoista. Tällä hetkellä ollaan värkkäämässä boikottia tulevalle Ender's Game -elokuvalle. Puuhahenkilöt ovat ilmoittaneet, että Cardilla on oikeus mielipiteisiinsä, mutta heillä on myös oikeus olla rahoittamatta niitä. Ainakin elokuvan tuotantoyhtiö Lion's Gate tuntuu olevan boikottihankkeesta huolissaan. Tämänkokoisessa hankkeessa ei juurikaan ole varaa huonolle julkisuudelle.

Mitä mieltä tästä kaikesta pitäisi sitten olla? Voiko kirjailijan ja hänen teoksensa erottaa toisistaan? Kirjaa luetaan joka tapauksessa omien mielipiteiden ja maailmankuvan lävitse, enkä minä vieläkään pysty luopumaan Ender's Gamesta, niin pysyvän vaikutuksen se minuun herkkinä vuosinani teki. Ehkä tyydyn toteamaan, että Orson Scott Card kirjoitti aikoinaan yhden todella rautaisen kirjan ja tipahti sen jälkeen maailman reunalta. Mitähän hänellekin tapahtui?