Riitta Niemistö
Kävimme viime kesänä lasten kanssa Tampereen taidemuseon Muumilaaksossa. Seurueeseen kuului yksi äänille yliherkkä lapsi ja meillä kävi huono tuuri. Tavallisesti Muumilaaksossa on rauhallinen tunnelma, mutta nyt siellä oli menossa musiikkiesitys. Lapselle tuli melusta paha olo eikä museovierailusta tullut oikein mitään. Pistinkin tapahtuneesta palautetta, että taidemuseon pitäisi olla paikka, jossa voi äänille yliherkänkin lapsen kanssa käydä. Kehotin vielä lukemaan tarinan Hemulista, joka rakasti hiljaisuutta.
Kävimme nyt joululomalla uudestaan Muumilaaksossa. Museoon oli ilmestynyt ohjeistus siitä, miten taidemuseossa käyttäydytään, joka päättyi sitaattiin Hemulista, joka rakasti hiljaisuutta: "muistakaa, ettei tämä ole huvikenttä, vaan hiljaisuuden puisto". Ja taas kävi huono tuuri. Kohta kolmevuotias tyttöni ei nyt vain osaa olla juoksematta, hyppimättä ja hihkumatta, ei varsinkaan, kun näkee muumipeikkoja. Pelkäsin, että kohta tulee palautetta henkilökunnalta, mutta nämä katselivat tytön menoa ymmärtäväisesti.
Muumilaakso on ollut aika lailla täydellinen vierailukohde meidän lastemme kanssa. Ne kuvaelmat nyt vain ovat kertakaikkisen upeita. Lapset ovat tarkkoja yksityiskohdille ja tarinat ovat heille hyvinkin tuttuja. Varsinkin silloin, kun Oudon vieraan Muumitalossa lukemisesta muodostui joka iltainen rutiini ja esikoinen osasi tarinan sanasta sanaan ulkoa, oli kirjan talon näkeminen luonnossa elämää suurempi elämys.
Kuvaelmat on aseteltu niin, että lapsiakaan ei tarvitse nostella, vaan he voivat rientää kuvaelmalta toiselle. Tästä syystä kuvaelmat on myös suojattu lasilla. Muumitalo itse on kyllä niin korkea, että kukaan ei näe ylimpiin kerroksiin. Vaikka olen käynyt Muumilaaksossa monta kertaa ennen lapsia, niin kuvaelmien yksityskohdat aukesivat heidän kanssaan ihan omalla tavallaan.
Muumilaaksoon on rakennettu myös Vaarallisen juhannuksen kelluva näyttämö, näytelmää seuraavat veneet, rantakiviä ja uipa vedessä yksi sohva sekä puunrunko. Nurkan takana muusta tilasta erillään on leikkipaikka ja sieltä löytyy myös rekvisiittaa pukuleikkeihin ja esityksiin. Poika ei ole näistä koskaan sen kummemmin innostunut, mutta tytölle taisi nätti mekko olla se kaikkein kovin juttu. Niiskuneidin sukua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti