Riitta Niemistö
Ostin tämän kirjan silloin, kun poika oli kahden tai kolmen ja tahtoikä alkoi nostaa päätään. Kirjaa tuli joskus pojan kanssa selattua, mutta sitten se vähän niin kuin unohtui. Nyt se löydettiin uudestaan. Poika hokee "ei, ei, ei... minä EN laske kymmeneen" ja haluaa viedä
kirjan eskariin, näyttääkseen sen myös opettajilleen.
Kymmeneen laskeminen on pojalle jo vanha juttu, mutta kuusivuotispäivä laukaisi pojassa uuden tahtokauden. Kun tähän yhdistetään pikkuneidin tahtoikä, niin meillä sanotaan aika usein ei. Monta kertaa. Petterin tarina onkin varsin opettavainen. Petteri kerää kiukkua, kunnes räjähtää.
Mutta miksi Petteriä kiukuttaa? Koska häneltä vaaditaan jotain sellaista, mihin hän nyt ei vain kykene. Se suututtaisi kenet hyvänsä. Tarina opettaakin aikuisia! Ja se kutkuttaakin meidän kaikkien huumorintajua.
Minä en laske kymmeneen kävi lelupäivänä eskarissa. Koko lapsiryhmä oli räjähtänyt nauruun juuri oikealla hetkellä. Opettajatkin tuntuivat ihan aidosti tykänneen.
VastaaPoista