Ari Koponen ja Vesa Sisättö: Aivopeili. Autonomian ajan tieteiskirjallisuutta

Ruotsiksi kirjoitettujen novellien suomennokset: Susanna Paarma ja Ben
Roimola, Avain 2011, 350 s.

Hannu Väisänen

Kirjan aloittaa Vesa Sisätön artikkeli Tieteiskirjallisuus ja Suomi, jossa hän yrittää määritellä, mitä on suomalainen tieteiskirjallisuus ja toteaa, että tarkka määrittely ei ole mahdollista. Ovatko Ruotsin vallan aikana maantieteellisessä nyky-Suomessa syntyneet, mutta nykyisen Ruotsin alueelle muuttaneet tekijät suomalaisia vai ruotsalaisia? Johdonmukaisuuden vuoksi hänen olisi ehkä pitänyt pohtia myös sitä, kuuluvatko autonomian aikana Suomessa syntyneet tekijät suomalaiseen vai venäläiseen tieteiskirjallisuuteen?

Artikkeli on aika teoreettinen, ja se on hyödyllisempää kirjallisuudentutkijalle kuin tavalliselle tieteiskirjallisuuden lukijalle.

Toisena osana on Jari Koposen artikkeli Suuriruhtinaanmaan tieteiskirjallisuus, joka on nimensä mukaisesti autonomian ajan suomalaisen tieteiskirjallisuuden historia. Tosin hänkin aloittaa jo Ruotsin vallan ajasta.

Kolmannessa osassa on kotimaisten tekijöitten ja suomennettuja tieteiskertomuksia. Nykylukijalle tuttuja kirjoittajia lienevät vain Sakari Topelius, Hans Christian Andersen, Jack London ja Anton Tšehov. Osaa novelleista minä kyllä pitäisin fantasiana enkä tieteiskirjallisuutena.

Kirjan viimeisenä osana on autonomian ajan suomalaisen tieteiskirjallisuuden bibliografia 1803--1917. Luettelo ei ole täydellinen, sillä kaikkia autonomian ajan sanomalehtiä ja muita julkaisuja ei ole vielä käyty läpi.

Mitä lukijalle jää käteen tai mieleen? Novellit ovat enimmäkseen tylsää luettavaa. Niitten takia kirjaa ei kannata hankkia. Hyödyllisintä on Jari Koposen kirjoittama historia, mikäli asia sattuu kiinnostamaan.