Hannu Väisänen
Äiti-Venäjä pahoinpitelee taas Suomi-neitoa.Toinen pahoinpitelijä on yhdysvaltalainen palkkasoturiyhtiö Xe, mutta asian tietää kirjan lukija aiemmin kuin sen päähenkilö, entinen poliisi Riku Tanner. Hän ja muutama muu hahmo on tuttu Remeksen edellisestä kirjasta Shokkiaalto.
Riku käy katkeraa huoltajuuskiistaa pojastaan entisen vaimonsa, venäläisen Katjan kanssa. Katjan uusi mies, Hans Nyman, käyttää kiistaa hyväkseen edistääkseen valonarkoja bisneksiään Venäjällä. Näitä ja muita tapahtumia sitten pyöritellään monta sataa sivua Remekselle ominaisella vauhdilla. Kirjassa on juonitteluja juonittelujen päälle eikä mikään ole sellaista, miltä se alun perin näyttää.
Remeksen mammuttitauti ei ole vielä edennyt yhtä pitkälle kuin Stephen Kingillä, mutta Teräsleijonan lähes satasivuinen loppuhuipennus pani lukijan kärsivällisyyden koetukselle.
Teräsleijona on Remeksen kaavan mukainen teknojännäri hänen kirjoistaan pitäville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti