Infinity Blade -pelit iPadilla

Marko Ikäheimo

Pystyin pitkään vastustamaan näiden kahden pelin seireeninkutsua. Osittain tämä johtui myös siitä, että en ole mitenkään mahdottoman hyvä nopeaa reaktiokykyä vaativissa peleissä. Lopussa kuitenkin repsahdin, ja pistin kympin sileäksi App Storessa.

No jopas onkin omaperäinen taustajuoni

Jos jossakin pelissä juoni on vakiokamaa, niin tässä. Myyttisen valtakunnan jumalkuningas on ihan hirmupaha ja muutenkin tosi ilkeä, joten sankarin on ihan välttämätön pakko pistää sitä nekkuun. Vastaan tulee kaikenlaisia örkkejä, joiden kanssa kuuluu tietysti myös tapella. Mitäs vielä: aarteet, parannuskeinot, paremmat aseet ja haarniskat, omatkin kyvyt kehittyvät. Siinäpä taisikin tärkeimmät olla sillä saralla. Ai niin, varusteille lisäkykyjä antavat taikajalokivet ja silleen.

Ensimmäiseksi silmiin pistää, miten uskomattoman kauniita nämä pelit ovat. Kirsikankukat leijuvat ilmassa ja viehkosti raunioituneet linnat ovat kovasti pittoreskeja. Kyllä näissä kulisseissä kelpaa haarniskoitujen korstojen piestä toisistaan henki pihalle.

Kaikki vastustajat eivät ole ihmisiä. Taisteluun ryhtymisen jännitys lisääntyy kummasti, jos vastustaja on omaa hahmoa moninverroin massiivisempi. Mutta kaatuu se suurempikin puu, kun tarpeeksi mättää.

Mättöjärestelmä ei petä

Pelien taistelujärjestelmä on kertakaikkiaan nerokas. Ykkösosassa tapellaan perinteisellä miekka ja kilpi -varustuksella. Vastustajan iskut voi joko blokata kilvellä (joka kestää tietyn määrän iskuja), torjua omalla aseella tai väistää kokonaan. Hyvällä tuurilla vastustajan suojaus aukeaa, jolloin on mahdollista hivauttaa isku tai parhaassa tapauksessa combo sisään. Ilman suojauksien aukeamista isku aiheuttaa vain raapaisun.

Kakkososassa taistelutyyleiksi voi valita myös raskaan aseen ilman kilpeä tai kaksi kevyempää asetta. Raskaalla aseella saa täräytettyä kerralla lujempaa, kun taas kahdella kevyemmällä saa aikaiseksi erittäin makeita iskuyhdistelmiä. Tosin tässä vaihtoehdossa kilpiblokkaukset jäävät luonnollisesti pois.

Zen ja turpiinvedon taito

Yleensä tämänkaltaisten taistelupelien tahkoaminen saa minulle aikaan pahemmanlaatuisen adrenaliinireaktion: sydän hakkaa, käsivarret ovat jumissa ja päähän koskee. Infinity Blade -pelien suunnittelussa on selkeästi pyritty välttämään turhaa ahdistusta. Pelit ovat huomattavat jännittäviä, mutta samalla ne ovat jollakin vaikeasti määriteltävällä tavalla levollisia kokemuksia. Plörinäksi menneen taistelun voi ottaa aina uusiksi. Yleensä vaikeammistakin vihollisista selviää, kun vähän panostaa oikeaan varustautumiseen. Jos jää oikein pahasti jumiin, pelin voi aloittaa alusta siihen asti kerätyt kamat ja kyvyt säilyttäen. Kumma jos sitten ei ala pärjäämään.

Pelin kokemuspistejärjestelmä tuntuu aluksi hieman hölmöltä. Kokemusta kerääntyy varusteille! Mutta oikeastaan kyse on siitä, että sankari saa taisteluista yhä enemmän kokemusta varusteiden käyttämisessä. Täysin hanskattu ase tai haarniskan osa antaa kykypisteitä, joita voi saada myös haalimalla riittävästi kokemuspojoja. Täyteen kerätty varuste ei enää kerrytä kokemuspisteitä. Tällä estetään jumahtamasta yhteen ase- ja haarniskayhdistelmään, mikä osaltaan estää kyllästymistä.

Hauskana pienenä yksityiskohtana siirtymäjaksoissa voi bongata jonkun huolimattoman ympäriinsä unohtamia rahasäkkejä, taikajuomia sekä avaimia. Tarkkasilmäinen saa kerättyä niistä hyvän tilin. Pieni yksityiskohta, mutta lisää kummasti siirtymien mielenkiintoisuutta.

Fyrkkaa ja aseita on mahdollista hankkia myös vinguttamalla Visaa pelinsisäisissä ostoissa. Tämä ei ole kuitenkaan etenemisen suhteen välttämätöntä, ellei satu olemaan erityisen kärsimätön tai halua erikseen tukea pelin kehittäjiä.