Stephen King: Pimeä yö, tähdetön taivas

Suomentanut Ilkka Rekiaro, Tammi 2012, 355 s.

www.stephenking.com

Hannu Väisänen

Tässä kirjassa on neljä pitkää kauhukertomusta. Yhden novellin aiheena on sopimus paholaisen kanssa, muissa teemana on naisen kosto. Sillä tavallahan King aloitti uransa, kun koulukiusattu Carrie pisti kotikaupunkinsa sileäksi.

Ensimmäisessä tarinassa, nimeltään yksinkertaisesti "1922", mies tappaa vaimonsa vuonna 1922 ja kirjoittaa hotellihuoneessaan tunnustusta vuonna 1930, eikä tuo ole spoileri, sillä asia kerrotaan jo novellin toisessa lauseessa. Mutta mitä tapahtui sen jälkeen, kun eukko oli saatu hengiltä? Novelli on kokoelman paras.

Doctor Who:n jouluspesiaalin traileri verkossa

Marko Ikäheimo

Doctor Who:n seuraavan jouluspesiaali traileri löytyy Youtubesta. Tohtori seikkailemassa Dickensin aikakaudella  kuhmuisessa silinterihatussa ja pyöreissä rilleissä näyttää varsin hyvältä. Vaikuttaisi myös siltä, että ennen tätä kautta heitellyt spekulaatiot Tohtorin uudesta matkaseuralaisesta pitäisivätkin paikkansa. Mielenkiintoista nähdä, miten Moffat tämän järjestää. Lisäksi tämän kerran hirviöt ovat juuri sopivan pöhköjä jouluspsesiaaliin.

William Gibson, Bruce Sterling: The Difference Engine

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 14 h 23 min, lukija Simon Vance.

Marko Ikäheimo

1800-luvun alkupuoliskolla Charles Babbage oli vähällä pistää käyntiin teollisen vallankumouksen rinnalle tietoteknisen mullistuksen mekaanisella laskentakoneellaan. Hänen ensimmäinen kesken jäänyt laitteensa, The Difference Engine, on saatu nykyaikaisilla materiaaleilla ja työstömenetelmillä toimimaankin. Babbage suunnitteli myöhemmästä The Analytical Enginestä reikäkorteilla ohjelmoitavaa, mikä olisikin sitten ollut aika kova juttu. SF:n suurnimet William Gibson ja Bruce Sterling yhdistivät voimansa kuvitellessaan, millainen maailmasta olisi tullut, jos Babbage olisi saanut systeeminsä toimimaan.

Chris Sims lukee Twilightia ja twiitaa

Marko Ikäheimo

No okei, ehkä on paha
sanoa, kummalla on vähemmän
eloa silmissä

Aikoinaan olin vähällä tietämättömyyksissäni sortua katsomaan ensimmäisen Twilight-elokuvan teatterissa. Naispääosan esittäjä näytti kuitenkin julisteissa elottomammalta kuin varsinainen vampyyri, joten tämä leffanautinto jäi sitten kokematta.

Olen aikaisemminkin kehunut, miten Comics Alliancen Chris Simsin huumorintaju iskee minulla todella hyvin lävitse. Päivänä muutamana tämä herrasmies päätti lukea ensimmäisen Twilight-kirjan ja twiitata mielipiteensä. Hänellä onkin melko paljon sanottavaa kyseisestä kirjasta. Eräs ystävällinen sielu sitten keräsi nämä twiitit yhteen paikkaan. Nauroin ajoittain vedet silmissä, kun Simsillä alkavat releet paukkua kirjan edetessä. Todennäköisesti minulla oli Simsin vuodatuksia lukiessa määrättömästi paljon hauskempaa, kuin konsanaan alkuperäisen hengentuotteen parissa.

Nerea Riesco: Ars Magica

Suomentanut Anu Partanen, Otava 2011

http://www.nereariesco.com/

Hannu Väisänen

Sunnuntaina 7. marraskuuta 1610 Espanjan Logorñossa poltettaan roviolla 11 noitaa. Viisi heistä on mukana vain puisina patsaina, koska he ehtivät kuolla johonkin kulkutautiin vankilassa. Inkvisiittorit epäilevät noituutta.

Kirjan alussa esitellään myös nainen, Ederra (Kaunotar), joka pidätettiin noitana, mutta joka sittemmin katosi, häntä etsivä 15-vuotias tyttö Mayo de Labastide d'Armagnac ja hänen aasinsa Beltrám, joka itse asiassa on aasiksi noiduttu mies.

Mayo epäilee isäkseen Paholaista. Äidistään hänellä ei ole tietoa, mutta Ederra on kasvattanut hänet, ja yhdessä he ovat ansainneet elantonsa myymällä loitsuja ja lemmenjuomia ja toimimalla kansanparantajina.

Romaanin neljäs päähenkilö on inkvisiittori Alonso de Salazar y Frías. Hänet lähetetään tutkimaan noitia ja ottamaan heidät takaisin kirkon helmaan, mikäli he tunnustavat tekonsa. Mayo-tyttö lähtee seuraamaan Salazaria, koska hän arvelee, että sillä tavalla hän saa tietää, mitä Ederralle on tapahtunut.

Wizard's Tower - sähköisten kirjojen kauppa

Marko Ikäheimo

Tavalliseen tapaan olen tässäkin asiassa taas vähän jälkijunassa. Suomalaiset scififanit päättivät nimittäin vähän jelppiä monta kertaa Finnconissakin nähtyä Cheryl Morgania ja järjestää eiliseksi ostoryntäyksen hänen Wizard's Tower -nettikirjakauppaansa. Ja mikäs sitä on promotessa. Kaupasta löytyy varsin mukava valikoima scifiä, fantasiaa ja kauhua e-kirjamuodossa. Mikä parasta, kirjat ovat täysin DRM-vapaita, eivät edes maksa kovin paljon. Kaupasta löytyy myös muun muassa Hugo-palkitun Clarkesworld-lehden numeroja.

Morganin blogin liikuttuneista kommenteista päätellen tempaus oli varsin onnistunut. Wizard's Tower kannataa kannataa tsekata ilman kampanjoitakin, sillä siellä on tarjolla nimekkäidenkin kirjailijoiden teoksia. Itselleni tarttui heti kättelyssä John Joseph Adamsin keräämä kokoelma Federations, johon on kerätty erilaisista SF-...öö...federaatioista kertovia tarinoita.

Juha-Pekka Koskinen: Pariisinvihreä työhuone

Karisto 2011 186 s.

www.jpkoskinen.com

Hannu Väisänen

Kuusitoista novellia arkisista ja vähemmän arkisista asioista. Anopista ja miniästä, kerrostalon seinänaapureista, omakotitalon ongelmista, prosenttilaskua osaamattomasta kansanedustajaehdokkaasta, navetansiivoustalkoista, kadonneesta kakkuvuoasta, vihreistä tapeteista, työelämän järjettömyyksistä, säveltämisestä, omenapuista, hevoskaupoista, ilmastonmuutoksesta päinvastaiseen suuntaan kuin yleensä ajatellaan, elämän tarkoituksesta.

Vain yksi novelli on aitoa spekulatiivista fiktiota, mutta muissakin näkökulma on vähän vinksallaan, ja kaikissa huumori on sopivan nyrjähtänyttä. Näitä tahtoo lisää!

Fred Saberhagen: The Holmes - Dracula File

Arvosteltu versio: Kindle e-kirja, alkuperäinen julkaistu vuonna 1978.

Marko Ikäheimo

E-kirjan kansi olin niin
kamalan tylsä, että
piti ottaa toisen
painoksen kansikuva

Vuonna 1887, Kuningatar Victorian juhlavuonna, tapahtuu Lontoossa kerrassaan kummallisia asioita. Ulkomailta kapunkiin saapunut herrasmies kaapataan, ja hänelle tehdään merkillisiä lääketieteellisiä kokeita. Kyseinen herrasmies osoittautuu kuitenkin hämmästyttävän vastustuskykyiseksi kaikenlaisille toimenpiteille. Ei liene mitenkään mahdottoman vaikea keksiä, kenestä tässä on kyse?

Edellämainitut kokeet liittyvät jollakin tavalla uhkavaatimukseen, jonka jotkut tunnottomat roistot ovat tehneet kuningatteren juhliin valmistuvalle Lontoolle. Tätä uhkavaatimusta selvittämään ryhtyy myös aikakautensa suurin salapoliisi, itse suuri Sherlock Holmes.

Kirjasta tekee nautittavan lukukokemuksen sen horjumaton tyylitietoisuus. Watsonin kertojaosuudet voisivat olla suoraan Conan Doylen alkuperäisistä Holmes-tarinoista. Mukaan mahtuu myös pientä lempeää piikittelyä alkuperäisen materiaalin joskus lievästä horjuvuudesta jatkuvuuden suhteen. Kreivi tuumaakin yhdessä kohdassa, että Watsonin muisti ei välttämättä ihan aina ole aivan tarkin mahdollinen instrumentti.

Kevyestä naljailusta huolimatta kirjasta paistaa lävitse Sabarhagenin syvä arvostus alkuperäisiä Holmes-tarinoita kohtaan. Hän onnistuu jopa nivomaan saumattomasti eräät Holmesin tunnetuista ominaisuuksista uuteen tarinakehykseen. Ei hassumpi suoritus.

Marko Hautala: Unikoira

Tammi 2012 266 s.

Hannu Väisänen

Marko Hautalan edellisessä kirjassa Torajyvät oli juoni. Unikoirassa ollaan suureksi osaksi yhden ihmisen, Joonaksen, pään sisällä.

Onko sekoamassa Joonas, hänen esimiehensä vai joku muu? Vai ovatko sekoamassa kaikki tai ei kukaan ja kaikki on ihan totta? Joonas tapaa lapsuudenystävänsä Jyrin, ja heillä on aivan eri muistikuvat siitä, mitä tapahtui kouluaikaan eräänä iltana eräällä kesämökillä. Hypnoositerapiassa Joonas alkaa nähdä koiran. Takaumissa palataan vuoteen 1993 ja Topireviin Tšernobylin lähelle. Kirjan loppupuolella piipahdetaan Hong Kongissa. Lopussa selitetään, mistä on kysymys. Valitettavasti, sillä olisi ollut parempi jättää tarina avoimeksi.

Bob Shaw: Who Goes Here?

Arvosteltu versio: Kindle e-kirja, julkaistu Collanczin SF Gateway -sarjassa, alkuperäinen julkaisuvuosi 1977

Marko Ikäheimo

Perimätiedon mukaan muukalaislegioonaan liitytään, jotta pöäästäisiin aloittamaan uusi elämä puhtaalta pöydältä. Tulevaisuuden avaruuslegioona pistää tässä suhteessa vielä pykälän paremmaksi. Värväytyneen muistista pyyhitään pois kaikki jäljet menneisyyden painolastista. Juuri legioonaan liittyneeltä Warren Peacelta prosessi pyyhkäisee tykkänään koko menneisyyden pois. Mitä tämä kertoo Peacesta ihmisenä?

Avaruuslegioonalaisen elämä ei ole mitenkään erikoista herkkua (eikä sitä yleensä riitä kovin pitkälle). Kaiken päälle Peacesta on kiinnostunut myös erikoinen muukalaislaji, Oscarit. Nimensä nämä superhumanoidit ovat saaneet pronssisesta ja kaljusta ulkoisesta habituksestaan. Vaitonaiset Oscarit ovat nimenneet itsensä jonkinlaisiksi superpoliiseiksi, eikä kukaan halua heille ruveta vastaankaan väittämään.