torstai 17. helmikuuta 2011

Tuija Lehtinen: Koko, Konkka, Ronkka ja Rusina

Kuvitus: Elina Vanninen, Otava 1991

Riitta Niemistö


Koko, Konkka ja Ronkka ovat maalaishiiriä ja kovia seikkailemaan. Maalaistalon pihapiiri on vaarallinen, hiirien tiedetään silloin tällöin katoavan eikä sille vain voi mitään. Vaan mitä, kun sisarukset näkevät Rusinan, pikkusiskon ja koko perheen lemmikin, katoavan mummolassa kyläilleen pojan taskuun.

Tämä kirja oli minulle uusi ja tykkäsin tarinasta kovasti. Pojalle se taas osoittautui sen verran jännittäväksi, että piti käydä loppupuolelta kuvaa kurkkaamassa. Muuten olisi kirja pitänyt lukea yhdellä istumalla loppuun.

Tarina on uskottava, sisäisesti konsistentti. Hiiriä eikä muita eläimiä ei ole tarpeettomasti inhimillistetty. Vaikka sisarukset selviävät ja saavat muilta eläimiltä apua, heidän kohtaamansa vaarat on kuvattu todentuntuisesti ja hiiriperspektiivistä. Ihmisistäkin nähdään monta puolta, on pojan riiviö ja eläimiä hoivaava vanha mies.

Tarinan loppu yllättää ja jää jossain määrin auki, vaikka onnellinen onkin. Yritinkin selvittää, onko tarinalle kirjoitettu jatkoa. Ilmeisesti ei ole.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti