Hannu Väisänen
Kokoelmassa on 22 suomalaista vampyyritarinaa. Osa on kirjoitettu varta vasten tätä kokoelmaa varten, osa ei. Valitettavasti kaikista aiemmin ilmestyneistä novelleista ei ole kerrottu, missä ne on julkaistu. Tiedot ovat vain kolmesta vanhasta tarinasta: Kristian Korpin Muumio, Leo Anttalan Kohtalo ja Harry Etelän Himo. Kaikki alan harrastajat tietänevät, että Kristian Korppi tunnetaan paremmin nimellä Mika Waltari. Novellien lisäksi kirjassa on Juri Nummelinin johdanto "Vampyyriviihteen historiasta" ja kirjoittajien lyhyet esittelyt.Novellien tyyli vaihtelee vakavissaan kirjoitetusta kauhusta kieli poskessa vedettyyn parodiaan. Vampyyrit elävät maaseudulla lammaslauman liepeillä tai synkässä korvessa tai keskikaupungilla tai lähiöissä. Missään emme ole turvassa! Pari novellia tapahtuu muualla kuin Suomessa.
Mikä novelli on hyvä ja mikä huono riippuu tietysti lukijasta, mutta parasta olisi ollut nauttia kirjasta hitaasti, esimerkiksi novelli illassa, eikä ahmaista sitä viikonloppuna, kuten minä tein ja sain vampyyriähkyn.
Kirjaa voi kehua siitä, mitä siinä EI ole: nykyajan muotitautia teinivampyyreja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti