Ruotsinkielisistä alkuteoksesta Muminpappans bravader, 1950, ja Muminpappans memoarer, 1968, suomentaneet Laila Järvinen ja Päivi Kivelä, WSOY, 2010
Riitta Niemistö

Muumipapan urotyöt saivat 60-luvun lopulla uuden esinäytöksen ja menettivät kaurapuuron surumielisen tuoksun. Muumipappa kyseli Hemulin löytölastenkodissa
"miksi?", eikä sieltä karattuaan enää rakentanut hetkessä taloa. Siirtokunnan
perustamisen yhteydessä hän koki Kriisin. Perhe kommentoi
papan kertojanlahjoja ystävällisesti, mutta suorasukaisesti.
Kokonaisuudessan Muumipapan urotöiden uusi laitos on yhtenäisempi, uskottavampi
ja hauskempi. Viisivuotiaskin kuunteli sitä kiinnostuneesti, toisin kuin vanhaa laitosta vajaata vuotta aikaisemmin. Tiedä sitten, onko syy lapsen vai tarinan kehittymisessä. Fredriksonista poika ainakin löysi sielunkumppanin: molempien
mielestä hammasrattaat ovat karusellin juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti