Neal Asher: The Voyage of the Sable Keech

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 16 h 46 min, lukija William Gaminara

Marko Ikäheimo

The Voyage ogle the Sabel Keech on  Spatterjay-trilogian toinen osa. Edellisen osan arvostelu löytyy täältä. Tässä arvostelussa on joitakin juonipaljastuksia ensimmäiseen kirjaan.

Ensimmäiseen kirjaan tutustuminen on muutenkin erittäin suositeltavaa, sillä siinä on esitelty melkoinen möhkäle kirjatrilogian näyttämöstä. Harvoin olen yhtä paljon joutunut käyttämään niin paljon tekstitilaa juonen kertomiseen.

Tämä osa jatkaa suoraan siitä mihin edellinen jäi. Ihmeen kaupalla henkiin jäänyt prador yrittää nyt päästä pois planeetalta, mistä tuleekin aika mutkikas operaatio. Hieman myöhemmin joukko eläviä kuolleita haluaa tehdä pyhiinvaellusmatkan saarelle, jossa Sabel Keech toistaiseksi ainoana lajissaan on onnistunut palaamaan takaisin elävien kirjoihin. Varmaan kaikki ovat ihan hirveän yllättyneitä, kun seurueen kokoajalla ei ole toimilleen kaikkein puhtaimmat motiivit?

Vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia

Joukkoon lyöttäytyy mukaan myös ensimmäisestä kirjasta tuttu Janer Cord Anders, joka taas kerran suorittaa herhiläisten joukkomielen hänelle antamaa tehtävää. Jollakin oudolla tavalla samansuuntaisilla asioilla on ihmisen muotoinen golem (= androidi) sekä hänen vastinkappaleensa: golem-purje.

Yksi ensimmäisen kirjan mielenkiintoisimmista hahmoista, eli asennevikainen sotarobotti Sniperkin on mukana kuvioissa. Asenne on pysynyt samana, mutta uusi kuori on vieläkin kovempaa tekoa. Sitä myös tarvitaan. Vanhat kapteenitkin ovat mukana rytäkässä, uutena tuttavuutena masokisteilla miehitetyn laivan sadistikapteeeni Orbus.

Armotonta menoa

Edellisen kirjan tapaan tässäkin meno on hetkittäin varsin rankkaa. Onneksi tälläkään kertaa pokerinaamaisesta huumoristakaan ei ole luovuttu.

Tarinankaaren mittakaavaa pistetään vähän uusiksi. Edellisen kirjan lopussa annettu selitys sille, miksi Polityn tekoälyt ovat niin varpaillaan Spatterjayn asukkaiden suhteen, hylätään nyt melkeinpä lapsellisena. Samalla alkaa pikkuhiljaa selvitä sekin, mita pradoreiden kuningaskunnalla on tekemistä Spatterjayn tapahtumien kanssa ja Spatterjayn viruksen osuus koko rytäkässä.

Tämänkin kirjan lukijana toiminut William Gaminara tekee yhtä hyvää työtä kuin edelliselläkin kerralla. Taisin unohtaa edellisessä arvostelussa mainita sen, miten Gaminara on päättänyt antaa vanhoille kapteeneille vanhoista elokuvista tutun kokeneiden merikarhujen puheenparren. Epäonnistuessaan efekti voisi olla erittäin ärsyttävä, onneksi se tällä kertaa toimii.