Iain M. Banks: The Hydrogen Sonata

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 17 h 17 min, lukija Peter Kenny

 

Marko Ikäheimo

 

Iain M. Banksin kulttuuri-universumissa sivilisaatiot kohoavat pikku hiljaa kehityksen portaita kerätessään uutta kokemusta ja teknologiaa. Tarpeeksi kehittyneet yhteiskunnat voivat kohota Vanhimpien kastiin, jolloin vähäisempien paarustajien tekemiset eivät enää pahemmin hetkauta. Tarjolla on myös mahdollisuus sublimoitumiseen, jolloin asiat muuttuvat oikein todella kummallisiksi. Sublimoituneet siirtyvät joukolla toisiin ulottuvuuksiin, eikä sieltä paljon enää tietoa heru. Sen verran kuitenkin on saatu selville, että siellä Toisella Puolella vallitsee ikuinen yltäkylläisyyden ja täydellisen itsensä toteuttamisen tila. Ilmeisesti ihan hyvä diili, siis.
 
Sivilisaatio nimelta Gzilt päättää hypätä sublimoituneiden kelkkaan. Gzilt on tavallaan Kulttuurin serkku, ja se olikin aikoinaan aivan vähällä tullaan mukaan siihen löysään eri lajien yhteenliittymään, josta myöhemmin Kulttuuri muodostui. Tästä yhteenliittymästä kieltäytymiseen liittyy joku Suuri Salaisuus, joka Gziltien viimeisten päivien kuluessa kohti loppuaan palaa kummittelemaan.

The Hydrogen Sonata on Banksin kymmenes kulttuuri-sarjan kirja. Ensimmäisen julkaisusta tulee kuluneeksi tänä vuonna 25 vuotta. Huh, niin se aika vain menee. Tästä huolimatta kirja on yhtä tuore ja kiinnostava kuin sarjan alkupään tuotokset. Ehkä ensimmäisten kirjojen vimmaisen nerouden sijaan on tullut jonkin verran kokemuksen seesteisyyttä. IO9-sivuston arvostelijan mukaan The Hydrogen Sonata olisi hyvin synkkä. Varsinkin sarjan edellisen teoksen helvetilliset visiot muistaen tämä kirja on suorastaan hilpeä. Eivätkä ne ensimmäiset Kulttuuri-kirjatkaan aina niin huikean hilpeitä olleet. Lieneekö kyse Banksin skottilaisen ja suomalaisen mielenlaadun yhteneväisyyksistä, mutta minua ovat hänen kirjojensa harmaat sävyt aina miellyttäneet.
 
Kirjan lukija Peter Kenny herätti minussa alussa jonkinasteisia epäilyksiä. Aluksi Kennyn korostuneen yläluokkaisen tuntuinen aksentti ärsytti. Myöhemmin Kulttuurin alusten alkaessa jutustella keskenään skottiaksentilla epäilykseni haihtuivat sen siliän tien.