Johnny Kniga 2012, 268 s.
Hannu Väisänen
Pohjois-Suomi saa tarpeekseen palveluiden alasajosta ja julistautuu itsenäiseksi. Sisällissota alkaa. Helsingin yliopiston keskushallinnossa työskentelevä reservin alikersantti Jesse Purola katsoo olevansa juuri oikea mies pistämään heinäkengät järjestykseen. Hänellä on sekä aliupseerin että kasvatustieteilijän koulutus eli ryhmän johtaminen ei ole mikään ongelma.
Hänen mielestään sota on voimakkain mahdollinen kokemus. Ainakin jos äänen- ja kuvantoisto ovat kunnossa. Jokaisessa tilanteessa hän ajattelee, mitä Koskela tekisi? Pian hän huomaa, että miehistöaines on huonontunut Tuntemattoman sotilaan (sekä sotamies Ryanin ja Taistelutovereiden yms) päivistä. Nykyiset kun laittavat YouTubeen videoita, joita he ovat kuvanneet Purolan pikkuvirheistä, ja sotilaiksi pääsee naisiakin.
Kirja on parasta ottaa kuten Purolan mielestä suhtaudutaan tekopyhästi sotaelokuviin: niistä ei saa nauttia, vaan niissä pitää nähdä sodanvastaisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti