Marko Ikäheimo
Paratime-tarinoiden maailmankaikkeus on jakautunut rinnakkaisiin aikalinjoihin, jotka kaikki eroavat jonkun tapahtuman suhteen toisistaan. Useilla aikalinjoilla Marsista tulleet siirtolaiset ovat asuttaneet Maan. Syy siirtolaisten tuloon on on luonnonvarojen loppuminen, ja sama kohtalo uhkaa myös vuostuhansia myöhemmin Maaplaneettaa. Heidän onnekseen tiedemiehet kehittävät juuri ajoissa teknologian, jonka avulla raaka-aineita voidaan tuoda rinnakkaisista aikavirroista. Operaation on pysyttävä ehdottoman salaisena, mistä osaltaan paratime police pitää huolen. Yksi tämän järjestön kovimmista kasvoista on Verkan Vall, joka on oppinut veitsitaistelua oman maailmansa merirosvoilta, ampuu paremmin kuin kukaan koskaan ja on muutenkin todella kova naama. Kaiken lisäksi hän on vielä aatelinenkin.Paratime-tarinoista tulee vähän kahtiajakoinen olo. Toisaalta niiden ilmiselvän merkityksen jälkeenpäin tulleille rinnakkaismaailmatarinoille näkee selvästi. Lisäksi kirjan reipas seikkailumeininkin viehättää yhtä vieläkin. Mutta sitten silmille pätkähtää sellainen jööti puhdasta kolonialismia ja aikansaeläineitä asenteita, että niitä alkaa olla nykylukijan melko vaikea sulattaa.
Piperin tarinoita ei oikeastaan voi syyttä rasistisiksi, sillä niissä kaikki rinnakkaisten todellisuuksien asukkaat ovat yhtä lailla yksikertaisia typeryksiä, joita henkisesti korkeatasoisempien on lupa jallitaa minkä ehtii. Neanderthalilaisten kuvaus raakalaismaisina villieläiminä on aivan erityisesti vanhentunut.
Piperin naishahmot ovat periaatteessa omalla erikoisalallaan hyvinkin kykeneviä. Silti he tuntuvat perimmältään olevan pikku hupakkoja, jotka tarvitsevat oikean miehen olkapäätä tuekseen.
Tämä kokoelma sisältää ymmärtääkseni suurimman osan Piperin kirjoittamista paratime-tarinoista. Viimeinen tarina on keskeneräinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti