keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Jan Salminen: Äidinmaa

Tammi 2012, 392 s.

Hannu Väisänen


Jos naiset olisivat vallassa, olisiko maailma parempi paikka? Koska asiaa kysytään kirjan takakannessa, lukija arvaa, että vastaus on ei.

Miesten kirjoittamia dystopioita naisten hallitsemasta maailmasta olen lukenut edellisen kerran Aivopeilistä.

Naisten kirjoittamista miesten valtaa kuvaavista dystopioista tulee mieleen Margaret Atwoodin Orjattaresi.

Samalla tavalla uskonnollinen kuin Orjattaresi on Äidinmaa, mutta uskontona ei ole fundamentalistinen kristinusko, vaan Jumalattaren eli Gaian eli Dianan palvonta. Uskonnollinen poliisi valvoo, että Jumalattaren palvonta ja muukin elämä sujuu Äitien määräämien menojen mukaan. Naisten pitää peittää kasvonsa ja olla mahdollisimman epäseksikkäitä. Kaunistautuminen ja peilin omistaminen ovat rikoksia

Naiset elävät maaseudulla ja harjoittavat puutarhanhoidon kaltaista maanviljelystä. Miehiä elävät kaupungeissa, ja heitä tarvitaan siittiöiden tuottamisen lisäksi tekemään raskaita ja teknisiä töitä. Kaupungit rappeutuvat ja autot vetelevät viimeisiään. Lukijassa herää kysymys, miksi naiset eivät pysty perinteisiin miesten töihin? Vai ovatko Äidit nimen omaan suunnitelleet yhteiskunnan tällaiseksi?

Teknologian rappeutuminen, naisten pukeutuminen ja uskonnollinen poliisi tuovat mieleen Ari Paulowin kirjan Khilava!

Dystopioille ominaisesti Äidinmaan päähenkilöinä ovat nainen ja mies, jotka eivät sopeudu joukkoon. Ja tarina alkaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti