Marko Ikäheimo
Arvostelin jonkun aikaa sitten Spiderman - Total Mayhem -pelin iPadille. Vaikka pidinkin pelistä kovasti, siitä tuntui silti puuttuvan jotakin todella keskeistä.
Vapaus.
Suurin osa Hämyhäiskän viehätyksestä perustuu juuri supervoimien antamalle vapautukselle arkielämän paarustuksesta. Pelissä pääsi kyllä jonkun verran heilahtelemaan verkon varassa, mutta eteneminen onnistui vain ennalta määriteltyä reittiä pitkin.
Nyt ilmestynyt The Amazing Spiderman -leffaan perustuva peli onkin sitten aivan toista maata. Peliympäristöksi on mallinnettu koko Manhattan, jonka jokaista seinää pitkin voi kiivetä ja jokaiselle katolle voi singahtaa. Muutamalla verkonheilahduksella on myös mahdollista sinkoutua korkeimmakin pilvenpiirtäjän yläpuolelle. Vaikutelma on niin huimaava, että ei edes tule pahemmin ihmeteltyä, että mihin ihmeeseen Hämis sen verkkonsa kiinnittää. Toki myös korttelikuiluissa taksien kattoja hipovassa heilahtelussakin on puolenssa.
Whee! |
On siellä joku juonikin
Pelin taustakertomuksessa yritetään ilmeisesti selvittää tohtori Connorsin (eli Liskon) salaisuutta. En ole kuitenkaan vielä ehtinyt juurikaan syventyä pelin pääjuoneen, sillä minulla on ollut liian hauskaa ympäri kaupunkia heilumisessa ja satunnaistehtävien suorittamisessa. Yhdessä perustehtävistä otetaan nokkapokkaa erilaisten jengiläisten kanssa. Toisessa tehtävässä taas pelastetaan onnettomuuteen joutuneita autoilijoita (jotka sattuvat aina olemaan naisia). Pelin antama kuva naisautoilijoista lipeää jo huonon huumorin puolelle. He törmäilevät tavan takaa seiniin, lehtikioskeihin ja suihkulähteisiin. Mutta onpa myös sankarimme tapa pelastaa onnettomuuden uhreja vähintäänkin epätavallinen. Hän nimittäin kiinnittää tajuttoman uhrin selkäänsä ja verkkosingahtelee sairaalan vastaanottoalueelle. Olen kohtuullisen varma, että tällainen ilma-akrobatia ei tee hyvää liikenneonnettomuuteen joutuneelle. Pelin edetessä avautuu myös muita tehtävätyyppejä.
Tehtävän suorittamisen jälkeen uutistiedote kertoo, miten hyvin siitä selvittiin. Ilmeisesti annettu arvio riippuu hälytykseen reagoimisen nopeudesta. Silti tuntuu, että haukut ja kehut tulevat hieman sattumanvaraisesti. Toisaalta Hämähäkkimies on tottunut saamaan lokaa niskaansa, teki mitä tahansa.
Sakilaiset saavat nekkuunsa, niin että soi |
Magee mätkäys vaiko lisää ruista ranteeseen?
Kokemuksen karttuessa uusia kykyjä ja ominaisuuksia voi hankkia standardin kykypolkujärjestelmän avulla. Hurmaannuin itse aluksi hienoista erikoisliikkeistä, vaikka viisaampaa olisi ollut keskittyä voiman ja nopeuden kehittämiseen. Onneksi kokemuksen kerääminen ei ole mitenkään mahdottoman vaikeaa. Joitakin apuja voi ostaa myös kerätyillä hämähäkkikolikoilla. Melko pakollista kameraa lukuun ottamatta niistä ei ainakaan tähän mennessä ole ollut kovin merkittävää hyötyä.
En ole erityisen innostunut uusimmasta Spiderman-elokuvasta, mutta tämä peli on varsin hämmästyttävä suoritus. Kun otetaan huomioon käytettävissä olevat rajalliset resurssit, lopputulosta ei voi kuin ihmetellä. Hetkittäin voi huomata pelintekijöiden oikaisuja, jotka yleensä johtavat melko huvittaviin tilanteisiin. Joskus takseilla on tapana kerääntyä suuriksi ryppäiksi. Toisinaan taas jalankulkijat kävelevät tyynesti auto-onnettomuuden ohitse ja pysähtyvät vilkkuttelemaan iloisesti Hämikselle.
Pelin suurin ongelma on sama mikä vaivaa yleensäkin tämäntyyppistä pelaamista iPadilla. Virtuaalijoikkarilla sohiminen ei ole aina kovin tarkkaa sormen lipsuessa näytöllä. Ehkä pitäisi jossakin vaiheessa investoida siihen Logitechin muovijousihärpäkkeeseen.
Hintaansa nähden Amazing Spider-man tarjoaa roppakaupalla hupia verkkokiipijän ystäville. Mikäli on valittava tämän ja sinällään ihan mukiinmenevän Spiderman - Total Mayhem -pelin välillä, suosittelen tätä uudempaa tuotosta liikkumisen vapauden hurman takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti