Alastair Reynolds: The Prefect

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 19 h 43 min, lukija John Lee

Marko Ikäheimo

Yellowstone-planeettaa kiertävässä sekalaisten sateliittien muodostamassa yhdyskunnassa jokainen habitaatti saa järjestää omat asiansa jotakuin miten lystää. Niinpä tältä Glitter bandilta löytyykin melkein kaikkea vapaaehtoisista diktatuureista (!) pysyvän vegetatiivisen tilan järjestelyyn, jonka asukkaat ovat valinneet kooman todellisuuden sijaan, tietenkin vapaaehtoisesti.

Yhteistä kaikille näillle järjestelmille on fanaattinen usko demokraattiseen äänestysjärjestelmään. Itse asiassa karmein rikos koko systeemissä on lailliseen äänestysprosessiin kajoaminen. Jatkuva äänestyskaruselli pyörii jaetussa virtuaalitodellisuudessa, joka huolehtii myös kaikkien kymmenen tuhannen kiertotähden dataliikenteestä. Glitter bandin poliittisen järjestelmän toimivuudesta huolehtivat prefektit, joilla on tarpeen vaatiessa valtuudet käyttää kuolettavaa voimaa (tosin sitä kutsutaan eutanoinniksi).

Kenttäprefekti Tom Dreyfus kohtasi yksitoista vuotta aikaisemmin olennon nimeltä Kellontekijä, jonka todellisesta luonteesta ei vieläkään ole varmuutta. Joka tapauksessa Kellontekijä osoitti epäinhimillistä luovuutta hirmuteoissaan. Jollakin tavalla Dreyfysin vaimon kohtalo liittyy samaiseen tapahtumaan.

Nuori Prefekti Thalia Ng yrittää puolestaan kaikkensa osoittaakseen oman arvonsa. Talian isä joutui aikoinaan prefektinä toimiessaan häväistyksi ja riisti lopulta oman henkensä.

Tapahtumat lähtevät liikkeelle näennäisen yksinkertaisesta murhajutusta, jossa kokonainen asutussateliitti on tuhottu. Aseena on käytetty ultrien avaruusaluksen moottoreita, joten luonnollisesti näitä avaruusmatkaavan ihmiskunnan alaryhmän edustajia pidetään syyllisinä tapahtuneeseen. Dreyfysillä on kuitenkin tunne, että asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen.

Taattua laatua

The Prefect liittyy Reynoldsin Revelation Space -jatkumoon. Tarinan edetessä saadaan vähän lisäselvyyttä siihen, mitä todella tapahtui joillekin sarjan ensimmäisessä kirjassa mainituille hahmoille. Reynoldsille tyypilliseen tapaan tapahtumia kehitellään erittäin huolellisesti, kunnes lopussa pistetään täysi rähinä päälle. Kaikki langanpätkät vedetään mestarillisesti yhteen. Koko kirjan juonirakenne on niin selkeästi luotu loppuratkaisua varten, että sitä voisi pitää jo jonkinasteisena heikkoutena. Sinällään tyydyttävän perusteellinen loppetus saattaa syödä aika paljon kiinnostuksesta palata tarinan pariin.

Jos pitäisi äkkiä keksiä joku luonnehdinta kuvaamaan Reynoldsin kirjoitustyyliä, se olisi "ammattimainen". Kerronta on äärimmäisen selkeää, eikä se rönsyile turhia. Johtuneeko siitä, että kuuntelen Arthur C. Clarken koottuja novelleja, mutta voisin melkein verrata Reynoldsia ja Clarkea keskenään. Tosin Reynolds on ajoittain huomattavasti paljon verisempi.

John Leen taitoja äänikirjan lukijana on tullut kehuttua ennenkin, eikä tälläkään kertaa hänen suorituksestaan löydy moitteen sanaa. Lee onnistuu tyypittelemään päähenkilöille kullekin omanlaisensa puhetyylin sortumatta kuitenkaan ärsyttäviin karikatyyreihin.