Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille

Marko Ikäheimo

Kolahtaneiden kirjojen uuden startin aloitukseksi päätin ottaa alan peruskiven: Linnunradan käsikirjan liftareille. Liftari-sarjan perusteella on tehty myös tv-sarja, elokuva, parikin enemmän tai vähemmän onnistunutta musikaalia, tietokonepelejä sekä varmaan myös sarjakuvasovituskin. Syystä tai toisesta en ole niihin tutustunut. Kuulemani mukaan kyllä tietokone-nörttinäkin kunnostautuneen Adamsin suunnittelema tekstiseikkailu oli aika kiero tapaus.

Jos nyt kuitenkin tämä merkkiteos sattuu olemaan tuntematon, suosittelen lämpimästi tutustumaan ainakin sarjan kahteen ensimmäiseen osaan. Linnunradan käsikirja liftareille (The Hitchhiker's Guide to the Galaxy, 1979) on ehdottomasti yksi huumoriscifin perusteoksista, ellei peräti se perusteos. Maailmanlopun ravintola (The Restaurant at the End of the Universe, 1980), on sekin vielä varsin kovaa kamaa omassa lajissaan.

Lopuista kirjoista Elämä, maailmankaikkeus - ja kaikki (Life, the Universe and Everything, 1982) on käytännössä Doctor Who -seikkailu muokattuna käsikirjan maailmaan. Kirja sinällään on varsin hauska, mutta pikkuisen siinä natisevat saumapaikat saatavat häiritä. Terve, ja kiitos kaloista (So Long, and Thanks for All the Fish, 1984) on romanttinen tarina, josta täysin sujuvasti olisi mahdollista tipauttaa kaikki viittaukset käsikirja-universumiin ydinsisällön juurikaan muuttumatta. Enimmäkseen harmiton (Mostly Harmless, 1992) on sitten pelkästään tosifaneille. Kirjan yleisvire on erittäin masentunut, ja loppu iskee silmille kuin märkä rätti. Puolittain olen pahoillani, että Adams ei ennen kuolemaansa saanut kirjoitettua sarjan kuudetta osaa. Toisaalta nykyiselläänkin Enimmäkseen harmiton on kirjasarjalle lähinnä vahingoksi, joten ehkä kuudeskaan osa ei olisi tilannetta parantanut.

Eoin Colfer on kirjoittanut "jatko-osan" sarjalle, enkä tässä yhteydessä mainitse sen nimeä. Olen lukenut varsin mielelläni pari Colferin Artemis Fowl -kirjaa (Jantusen Paulan ja minun kirjoittamat arvostelut vanhassa Kalaksikukossa:  Artemis Fowl, Artemis Fowl - Tehtävä pohjoisessa, Artemis Fowl - Ikuisuuskoodi), mutta joku roti sitä pitää olla pyhäinhäväistykselläkin.

Ääniversiot

Alkujaan Linnunradan käsikirja oli 1978 lähetetty BBC:n kuusiosainen kuunnelmasarja. Neil Gaimanin loistavasta Douglas Adams -elämänkerrasta Don't Panic saa hyvän kuvan sarjan tuotantoprosessista. Adamsin oli lähes mahdotonta pitää deadlineja, joten hän kirjaimellisesti kirjoitti joitakin kohtauksia juuri ennen kuin ne olisi pitänyt saada jo purkitettua. Tästä syystä alkuperäisessä kuunnelmassa on melkoisia juonellisia aukkoja, mutta ne eivät pääse menoa haittaamaan. Adamsilla oli myös kunnianhimoisena tavoitteena käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi silloin kuunnelmissa uutta tekniikka edustavaa stereofonista äänijärjestelmää. Vielä nykyäänkin alkuperäisten kuunnelmien äänimaisema imaisee harvinaisen tehokkaasti mukaansa.

Yle ryhtyi työstämään Linnunradan käsikirjasta kuunnelmasarjaa 80-luvulla. Vuosina 1984-85 esitetyt ensimmäset jaksot perustuvat pääosin alkuperäisen BBC:n sarjan kahteentoista jaksoon. Suomalainen versio poikkeaa jonkin verran alkuperäisestä, sillä sen pohjana on käytetty myös kirjaversioita. Tästä syystä suomalaisesta versiosta esimerksi hagunenonilaisten hyökkäyslaivaston osuus on korvattu katastrofialue-yhtyeellä ja tarinan logiikkaa on muutenkin kohennettu. Kuunnelman roolimiehitys on ehdotonta huippuluokkaa, Pekka Autiovuori päähenkilönä on täydellinen valinta. Hänen ja Yrjö Järvisen Ford Prefectin roolisuoritukset lyttäävät alkuperäisen sarjan hieman turhan siloiset ja särmättömät näyttelitä kuin traalilainen sontiaismolottajapeto varomattoman turistin. Kokonaisuuden kruunaa Heikki Kinnunen kertojana ja käsikirjan äänenä.

Yle ryhtyi dramatisoimaan loppuja kolmea kirjaa 90-luvun alkupuolella, eli ne kuultiin Suomessa yli vuosikymmen ennen kuin BBC teki niistä omat versionsa. Itse asiassa en ole vielä ehtinyt kuunnella näitä BBC-versiota, mutta ilmeisesti niissä on joitakin muutoksia kirjoihin verrattuna. 

Helpoiten alkuperäinen kuunnelmasarja löytynee Audible-äänikirjakaupasta, josta sen voi ladata äänitiedostona (tosin drm-suojatussa muodossa, mikä aiheuttanee joillekin näppylöitä). Suomalainen versio löytyy YLE:n verkkoshopista, tosin audio-cd -nivaskana, mikä aiheuttaa ainakin minulle näppylöitä.

Englanninkieliset äänikirjaversiot Liftari-kirjoista löytyvät muun muassa Audiblesta. Ensimmäisen osan lukija on Stephen Fry, muissa lukijana on elokuvaversion Arthur Dent, Martin Freeman. Fry nyt on aina Fry, eli hänen versionsa on aivan loistava.  Freemanin lukemiin osiin en ole vielä päässyt.