Hannu Väisänen
Mia Vänskä on lukenut Kinginsä, sanotaan kirjan suojapaperissa. Kerrankin esittelyteksti on oikeassa.
Kingillä tyypillinen tapahtumapaikka on tavallinen yhdysvaltalainen pikkukaupunki. Niinpä Saattaja tapahtuu suomalaisessa pikkukaupungissa.
Lilja saa kiinni aviomiehensä rysän tai oikeammin naisen päältä omasta (ja aviomiehensä) makuuhuoneesta. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun aviomies oli ollut uskoton, mutta ensimmäisen kerran tämä oli tuonut toisen naisensa kotiin. Lilja pakkaa tavaransa ja häipyy. Hän menee syntymäkaupunkiinsa ja ostaa lapsuudenkotinsa, rintamamiestalon, joka sattuu olemaan myytävänä. Talossa ja ympäristössä alkaa tapahtua kingmäisiä asioita.
Mitä pitemmälle kirja etenee, sitä enemmän King-vaikutteet alkavat paistaa läpi. Yksi kirjan viehättävistä piirteistä onkin bongata Kingin kirjoista otettuja kohtauksia ja henkilötyyppejä.
Mia Vänskä ei tietenkään ole ainoa kirjailija, joka on tehnyt näin. Samalla tavalla esimerkiksi Juha-Pekka Koskisen esikoisromaanista Ristin ja raudan tie (2004) näki, että hän on Waltarinsa lukenut. Myöhemmissä kirjoissaan hän on etääntynyt Waltarista, ja toivottavasti Mia Vänskälle käy samoin Kingin suhteen.
Jään innokkaana odottamaan hänen seuraavaa kirjaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti