Thor ja Captain America mobiilipeleinä

Marko Ikäheimo

Itunesin verkkokaupassa näytti olevan tarjouksessa kaksi iPod touchin marvel- peliä. Toisen päähenkilönä oli Thor ja toisessa seikkaili itse Kapteeni Amerikka. Hintakaan ei ollut varsinaisesti päätähuimaava: molemmat maksoivat 79 senttiä kipale. Pitihän niitä sitten kokeilla.

Thor: The Son of Asgard

Thorin nimikkopelissä salskea liehulettimme palaa kotiinsa, ja löytää
Sifin odottamassa portilla. Jos kaikki olisi kunnossa, pelistä tulisi melko lyhyt ja tylsä, joten ongelmiahan sitä on ohjelmassa. Mustat haltiat ovat hyökänneet Asgardiin ja Mjollnirille on töitä luvassa. Myöhemmin vastaan tulee muitakin kurmotettavia pahiksia, kuten esimerkiksi jääjättiläisiä, jotka ovatkin jo hieman kovempia vastuksia.

Miksei se lennä?

Thor osaa luonnollisesti mätkiä vasarallaan ja heittäminenkin onnistuu. Kun magiamittarissa on tarpeeksi jytyä, voi vihollisia iskeä myös salamoilla ja maanjäristyksillä. Kummallista kyllä, yhtä asiaa Odinin poika tässä pelissä ei osaa, nimittäin lentää. Joissakin liikkeissä Thor lennähtää lyhyitä matkoja, mutta toistaiseksi ollaan oltu aika tiukasti maan pinnalla. Olisin odottanut, että edes siirtymäosuuksissa olisi otettu vähän ilmaa viitan alle.

Pelin kontrollit ovat hieman epämääräiset. Vasemman peukun alla on joystickin vastike, jolla ohjataan sankarin kulkusuuntaa. Oikealla peukalolla tökitään puolestaan puolustus-, hyökkäys- ja taikanappeja. Maagisten hyökkäysten käynnistämisessä on joskus hieman ongelmia, mikä onkin aivan hirveän kivaa energiapalkin vedellessä viimeisiä ja vihollisten höökiessä joka puolelta niskaan. Automaattitallennuspisteet ovat kuitenkin sen verran tiheässä, että nornien napsaistessa sankarin elämänlangan peliä ei tarvitse aloittaa kovin kaukaa.

Pienistä puutteista huolimatta Thor: The son of Asgard on täynnä juuri oikeaa viikinkihenkeä, mikä tekee oikein mukavaksi kokemukseksi sarjakuvan ystäville. Varsinkin hintaansa nähden se on hyvinkin suositeltava ostos.

Captain America: Sentinel of Liberty

Jos Thor-peli oli mukava kokemus, niin Kapteeni Amerikan nimikkoseikkailu on puolestaan täyttä rautaa. Tai tietysti pikemminkin vibraniumia, tässä tapauksessa. Pelin juonikin on harvinaisen näppärästi kerrottavissa. Kapteeni Amerikalla on supervoimat ja hän pätkii natseja otsikkoon kilvellään. Jotain kadonneita ryhmän jäseniäkin kai pitäisi etsiä, mutta se nyt on vähän toissijaista tässä tapauksessa. Natsit tosin eivät ole ainakaan toistaiseksi olleet oikeita natseja vaan Kapun sarjakuvavihollisen, Hydran, jäseniä. Onneksi eivät laittaneet peliin sentään mitään pilipalialieneita.

Pelin Kapu liikuu juuri oikealla tavalla. Sitä katsellessa tulee tunne, että nyt supervahvat lihakset liikuttavat isoa ruhoa erittäin vaivattomasti. Kun sankari jyrää kilpi edellä vihulaisen yli, niin sen tuntee pelaajakin munaskuissaan, vaikkei veri lajityypille uskollisesti lennäkään. Kapteeni osaa myös esimerkiksi hyppiä kätevästi sijoitelluilla lipputangoilla kuin parempikin voimistelija. Matkan varrella opitaan lisää erikoisliikkeitä turpakäräjien höysteeksi. Luonnollisesti kilpeäkin päästään heittämään.

Captain America: Sentinel of Liberty on aivan ihana peli. Maukkaan toiminnan lisäksi peli on täynnä mahtavaa korkkarimouhotusta.