Riitta Niemistö
On jotenkin hämmentävää nähdä valkokankaalla Keski-Maalta näyttävä Narniaksi kutsuttu paikka. Siinä missä J.R.R. Tolkienin tuotanto on keksittyä todentuntuista historiaa, C.S. Lewisin tarinat ovat sadun muotoon puettuja allegorioita. Tarinoissa meidän maailmastamme toiseen todellisuuteen kutsutuista lapsista ei pyritä realismiin, vaan kirjat muodostavat viehättävän kristillisten ja pakanallisten myyttien sekamelskan. Kaiken takana on Aslan, tuo puhuva leijona. Elokuvan tekeminen on haastavaa: kirjassa paljon jää mielikuvituksen varaan, lapset voivat nousta valtaistuimille ja voittaa taisteluita, mutta elokuvassa miekkaa heiluttava pikkupoika näyttää vain miekkaa heiluttavalta pikkupojalta.
