torstai 26. helmikuuta 2015

Babylon 5 - Kärsiikö ensimmäistä kautta enää katsoa?

Marko Ikäheimo

Babylon 5:n ensimmäistä kautta ei ole yleensä arvostettu kovin korkealle alan piireissä. Henkilökohtaisesti pidän siitä enemmän kuin viitoskaudesta, mutta se johtuu pelkästään niistä kirotuista telepaateista ja niljakkaasta Byronista.

Mutta ensimmäisestä kaudestahan minun piti kirjoittaa.

Ajan kuluminen tuli konkreettisesti esille jo sarjan katselua aloittaessamme. Ainoa pilottijakson erikoisversion kopiomme sattuu olemaan SVHS-kasetilla, eikä meillä enää ole sellaisen esittämiseen kykenevää laitetta. Viimeksi tarkistaessani pilotin erikoisversiota ei löytynyt mistään. Yritin turvautua Amazonin apuun, mutta sieltäkin löytynyt DVD paljastui kehnommaksi perusversioksi. (jota oikeat B5-nörtit eivät vain tue). Eli siirryimme suoraan katsomaan varsinaista sarjaa.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Tulossa: Babylon 5 -juttusarja

Marko Ikäheimo

Nettipoliisi ja minä olemme parantumattomia Babylon 5-nörttejä. Itse asiassa koko perheyksikkömme saa kiittää olemassaolostaan kyseistä avaruusoopperaa.

Aikoinaan tuli Babylon 5:n maailmaan syvennyttyä oikein pidemmän kautta. Jaksot katsottiin useampaan kertaan ja jokaisesta yksityiskohdasta käytiin hyvin perinpohjaisia keskusteluja. Edellisestä sarjan läpikatselusta on jo muutama vuosi, joten päätimme aloittaa uuden kierroksen. Nyt vanhempana ja kypsempänä (köh) B5:sta huomaa aivan upouusia näkökulmia.

Tästä innostuneena päätin aloittaa juttusarjan Kalaksikukkoon suosikkiavaruusasemastani. Yksittäisiä jaksoja ei ole tarkoitus seikkaperäisesti analysoida, sellaista on aikoinaan tullut harrastettua liiankin kanssa. Tällä kertaa mielenkiinnon kohteena ovat suuremmat kokonaisuudet ja ne asiat, jotka näyttäytyvät tyystin toisessa valossa näiden parin vuosikymmenen jälkeen.

 

lauantai 14. helmikuuta 2015

Jim C. Hines: Libriomancer: Magic ex Libris, Book 1

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 10 h 33 min, lukija David DeVries


Marko Ikäheimo

Isaac Vainiolla on jotenkin tutunoloisen nimen lisäksi toinenkin erityisominaisuus. Hän kykenee nimittäin maagisesti kurottamaan lähes mihin tahansa kirjaan, ja tuomaan siitä omaan maailmaamme laitteita ja esineitä, myös maagisia.

Isaacin kirjavelhojen veljeskunnan on aikoinaan perustanut itse Johannes Gutenberg, joka muuten vieläkin on mukana kuvioissa pyörimässä. Itse asiassa Gutenberg melko keskinkertaisena velhona keksi kirjapainotekniikan omia vaatimattomia kykyjään tehostamaan. Tällä hetkellä hän on yksi voimakkaimmista koskaan eläneistä magian käyttäjistä, joten hyvin olivat suunnitelmat toimineet.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Matthew Mather: Kybermyrsky

Suomentaja Einari Aaltonen, Like 2014, 448 s.

www.matthewmather.com

Hannu Väisänen

Takakannen mukaan tämä on hyytävä teknotrilleri sivilisaation romahduksesta. Parempi kuvaus olisi saippuaoopperan käsikirjoitus sivilisaation romahduksesta.

New Yorkiin on iskenyt lintuinfluenssa ja lumimyrsky. Tietoliikenneyhteydet katkeavat, sähkön, lämmön ja veden jakelu loppuu. Ihmiset ovat loukussa asunnoissaan. Päähenkilöinä ovat Mike Mitchell ja hänen vaimonsa. He asuvat kerrostalossa. Heillä on yksi lapsi ja toinen on tulossa. Teknisiä ongelmia enemmän kirjassa kuvataan ihmissuhteita saippuaoopperan tapaan (sanon näin, vaikka en katsokaan niitä :-).

Kirja myös muistuttaa enemmän elokuvan käsikirjoitusta kuin romaania. Kyyninen minäni sanoo, että kylpyhuonekohtaus on mukana vain, jotta elokuvaan saadaan alaston nainen. Elokuvaoikeudet onkin jo myyty.

Kirjan lopussa vielä kaikki selitetään puhki. Mieli teki monta kertaa jättää kirja kesken.

 

 

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Heikki Nevala, Anni Nupponen ja Shimo Suntila (toim.): Ruumiittomat – suomalaisia aavenovelleja

Osuuskumma 2014, 286 s.

Hannu Väisänen

Esipuhe, neljätoista novellia ja kirjoittajien esittelyt. Esipuheessa käydään pikavauhtia läpi suomalainen kummituskirjallisuus ja vältetään onnistuneesti kertomasta liikaa kokoelman novelleista.

Hyvän- ja pahantahtoisia aaveita. Steampunkia. Murha, kosto ja syyllisyys. Uudet perunat, alkoholi ja hautausmaat. Kirottu paikka. Kafkamainen virasto. Sähköpostia kuolleilta. Aaveita dystopiassa ja kummituksia Kuussa. Loitsimista. Hyvin eläväinen vibraattori. New age -huuhaata. Kuollut, joka ei tiedä olevansa kuollut.

Kokoelmassa on vanhanmallisia ja uusia aaveita. Pidin vanhoista enemmän kuin uusista, mutta niiden sekoituksesta eli steampunk-aaveesta eniten.

 

Her (2013)

Riitta Niemistö

Yritettiin päätoimittajan kanssa katsoa elokuva Her. Yrittämiseksi se jäi, puolivälissä elokuvaa uskalsimme molemmat sanoa, että ei nyt vain nappaa yhtään. Päätoimittaja puhisi tekotaiteellisuutta, minua taas lähinnä yökötti koko leffa. Mietimme, että voiko sellaisen elokuvan edes arvostella, jota ei kykene katsomaan loppuun. Jos sitä jotain sanoisi.

Olin kuullut, että elokuva kertoisi ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksesta. No höpsis! Elokuva kertoi sinkkumiehestä, jota panettaa, joka ei saa naista ja joka alkaa seurustella tietokoneensa kanssa. Eikä ihme, ettei saa naista. Ketä kiinnostaa mies, jonka mielessä pyörii vain yksi ainut asia? Ei tällainen nelikymppinen perheenäiti nyt vain jaksa innostua jonkun onnettoman nörtin seksifantasioista, ei vaikka tarina olisi kuinka puettu scifistisen futuristiseen kuoreen.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Podcast-esittely: Star Wars Minute

Marko Ikäheimo

Star Wars Minute on taas näitä podcasteja, joiden perusidea paperilla vaikuttaa aivan järkijättöiseltä. Podcastissa nimittäin kaksi kovan luokan Star Wars -nörttiä, Alex Robinson ja Pete the Retailer, katsovat SW-elokuvia minuutti kerrallaan eteenpäin ja analysoivat kyseisen minuutin hyvin seikkaperäisesti. Tuloksena voisi olla aivan sietämättömän rasittavaa nillitystä ja fanipoikailua. Onneksi juontajat ovat niin pitkän linjan SW-faneja, että he kykenevät näkemään myös elokuvien huvittavat puolet

Näistä huvittavuuksista ei ole mitenkään puutetta edes ensimmäisessä Star Wars-elokuvassa. Juontajilla on viikoittain vaihtuvan vieraan kanssa aivan hervottoman hauskaa kökköyksiä ruotiessa. Oikeastaan on aika hämmentävää, että ne kaksi ensimmäistä elokuvaa toimivat niin hyvin kuin toimivat. Juoni on täynnä epäloogisuuksia ja Lucas ei ole koskaan osannut kirjoittaa luontevaa dialogia.

Kaikkien leukailujen lomasta Podcastista välittyy erittäin syvä rakkaus Star Wars -elokuvia kohtaan. Tosin niihin Lucasin myöhemmin tehtailemiin kolmeen ivamukaelmaan tämä myötämielisyys ei ylety. Toinen juontaista ei myöskään kykene sietämään Jedin paluun ewokkeja, mistä annan kahmalollisen lisäpisteitä.

Niin, ja ne analysoitavat elokuvat ovat tietysti niitä ainoita oikeita alkuperäisiä, eikä mitään Lucasin myöhempiä erikoisversioräpellöksiä.