Hittolainen, Kevin Smith on hauska

Marko Ikäheimo

Minulla on jossakin määrin ristiriitaisia mielipiteitä Kevin Smithistä. Dogma oli melko mielenkiintoinen elokuva, vaikkei mitenkään erityisen suurta taide-elämystä tarjonnutkaan. Olihan siinä sentään krapulaisen näköinen Alan Rickman Jumalan äänenä. Smith on onnistunut vääntämään myös muutamia todella kammottavia sarjakuvakäsikirjoituksia, enkä tarkoita sitä hyvässä mielessä.

Scifistinen tiedontallennusmenetelmä todellisuutta

Marko Ikäheimo

Babylon 5:n todellisuus on ottanut taas yhden askeleen kohti toteutumista. Southamptonin yliopiston tutkimusryhmä on julkistanut optisen muistin, joka pystyy tallentamaan noin kolikon kokoiselle läpinäkyvälle levylle 360 terabittiä dataa.

Kyseisellä teknologialla on muutamia mielenkiintoisia ominaisuuksia. Se kestää jopa tuhannen asteen lämpötiloja, eikö siihen tallennettu data häviä ajan kuluessa. Jokohan ihmiskunta olisi viimein keksinyt luotettavan tavan tallentaan sivilisaatiomme tuotokset jälkipolville?

Tätä tallennusmediaa on verrattu vaikka mihin sf-härpäkkeeseen, mutta sehän on ilmiselvä Babylon 5:n muistikristalli! Ulkomuoto on vähän erilainen, mutta kysehän onkin vasta ensimmäisestä versiosta.

And so it begins.

http://www.engadget.com/2016/02/16/5d-discs-can-store-data-until-well-after-the-sun-burns-out/

Podcast-esittely: Star Wars Minute

Marko Ikäheimo

Star Wars Minute on taas näitä podcasteja, joiden perusidea paperilla vaikuttaa aivan järkijättöiseltä. Podcastissa nimittäin kaksi kovan luokan Star Wars -nörttiä, Alex Robinson ja Pete the Retailer, katsovat SW-elokuvia minuutti kerrallaan eteenpäin ja analysoivat kyseisen minuutin hyvin seikkaperäisesti. Tuloksena voisi olla aivan sietämättömän rasittavaa nillitystä ja fanipoikailua. Onneksi juontajat ovat niin pitkän linjan SW-faneja, että he kykenevät näkemään myös elokuvien huvittavat puolet

Näistä huvittavuuksista ei ole mitenkään puutetta edes ensimmäisessä Star Wars-elokuvassa. Juontajilla on viikoittain vaihtuvan vieraan kanssa aivan hervottoman hauskaa kökköyksiä ruotiessa. Oikeastaan on aika hämmentävää, että ne kaksi ensimmäistä elokuvaa toimivat niin hyvin kuin toimivat. Juoni on täynnä epäloogisuuksia ja Lucas ei ole koskaan osannut kirjoittaa luontevaa dialogia.

Kaikkien leukailujen lomasta Podcastista välittyy erittäin syvä rakkaus Star Wars -elokuvia kohtaan. Tosin niihin Lucasin myöhemmin tehtailemiin kolmeen ivamukaelmaan tämä myötämielisyys ei ylety. Toinen juontaista ei myöskään kykene sietämään Jedin paluun ewokkeja, mistä annan kahmalollisen lisäpisteitä.

Niin, ja ne analysoitavat elokuvat ovat tietysti niitä ainoita oikeita alkuperäisiä, eikä mitään Lucasin myöhempiä erikoisversioräpellöksiä.

 

Gaimanin ja Pratchettin Good Omens BBC:n kuunnelmana joulunaikaan

Marko Ikäheimo

Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin yhteistyössä kirjoittama The Good Omens on yksi ehdottomista suosikkikirjoistani. Kirja pyörii taivaan asiamehen Aziraphalen ja sen toisen puolen agentin Crowleyn seikkailuissa molempien osastojen lopullisen välienselvittelyn uhatessa. Kumpaakaan ei kuitenkaan ihan vielä huvittaisi ruveta maanpiiriä käristämään, niin hyvin he ovat elämäänsä täällä tottuneet.

Gaimanin ja Pratchettin kirjoitustyylit tuovat esiin molempien parhaat puolet. Gaimanin mukaan kirjoitusprosessin lopussa kumpikaan ei enää oikein muistanut, kuka oli kirjoittanut mitäkin.

BBC:n radiokanava 4 tuo joululahjana kuuntelijoilleen tämän mestariteoksen kuunnelmamuodossa alkaen 22.12. Sarjalla on jo kotisivut, josta löytyy esimerkiksi kuvagalleria sekä lyhkäisiä näytteitä tulevasta.

BBC:n nykykäytännön mukaisesti todennäköisesti tämäkin kuunnelman jaksot löytyvät useiden viikkojen ajan sarjan kotisivulta. Paljon paremmin ei voisi joulunaikaa viettää. Paitsi, onhan sen Doctor Whon jouluspesiaalikin tulossa...

WikiGalaxy-käyttöliittymä Wikipediaan

Marko Ikäheimo

Muinaisella 80-luvulla tuli kohtalaisen paljon pelattua Elite-avaruusseikkailupeliä. Melkeinpä hauskinta pelissä oli eri planeettojen kuvausten lukeminen. Huvittavinta näin jälkikäteen on se, että nämä planeettafaktat olivat luonnollisesti täysin tuulesta temmattuja

Nyt ranskalainen opiskelija Owen Cornec on luonut Wikipedialle käyttöliittymän, joka on kuin ilmetty toisinto lapsuuteni suosikkiharrastuksesta. Pienenä uutuutena tällä kertaa vastaan tulevat faktat ovat täyttä todellisuutta. Tai tietysti niin totta kuin tiedot Wikipediassa tuppaavat ylipäätänsä olemaan.

Tässä WikiGalaxyksi nimetyssä fakta-avaruudessa lentely on aivan mahdottoman kiehtovaa puuhaa. Galaksin jokainen planeetta on yksittäinen Wikipedian tietosivu. Sivuun liittyvät toiset sivut on esitetty avaruusreitteinä. Käyttöliittymä sopii täydellisesti päämäärättömään harhailuun jossa saa poltettua tunnin jos toisenkin. Tätä kirjoittaessani WikiGalaxyssä on tekijän mukaan 100000 artikkelia, ja lisää on luvassa. Jos suotte anteeksi, minun on vielä aivan pakko vierailla parilla mielenkiintoisella artikkeliplaneetalla.

Once Upon A Crime -nettisarja

J.S.E. Salminen

Kuva: Julia Salminen

"Death Rays, human experiments, mad scientists… It's a strange world we live in. Time travel is just the future."

Näin toteaa raskauttavan äänitteen anastanut kissavaras Maailmanlopun Vedonlyöntitoimistossa. Kaasumaskiin pukeutunut tiedemies puhuu äänelle päänsä sisällä. Aseistautunut ryöstö keskeytyy rikollisten muistellessa tähtihetkiään reality-show:ssa. Mistä on kysymys? 

Kolmivuotisen toimintakautensa aikana vapaamuotoinen elokuvaryhmä Studio Korppikela on tuottanut lukuisia lyhytelokuvia sekä parodioita. Vuonna 2012 ryhmä kunnostautui ensimmäistä kertaa pitemmän formaatin parissa ja toteutti talkoovoimin komediallisen Season of the Villain -nettisarjan. Sarja kertoi maailmasta ilman sankareita ja sen seurauksena koko superrikollisen ammattikunnan identiteettikriisistä.

Star Trek -taistelukohtaus ilman kameratärinöitä

Marko Ikäheimo

Joskus vastaan tulee video, jonka sisältö on täydellistä iloa ja onnea. Tässä seitsemän sekunnin videossa on käytetty kuvanvakautusta Star Trek: The Next Generationin taistelukohtaukseen. Näyttelijöiden hytkymisen katsominen tuottaa minulle suunnatonta riemua, kerta toisensa jäkeen.

Bill Mumyn haastattelu startrek.com -sivustolla

Bill Mumyn haastattelu startrek.com -sivustolla: http://www.startrek.com/article/bill-mumys-actor-in-space-hat-is-back-on

Marko Ikäheimo

Vanhojen suosikkien kuulumisista on aina mukava lueskella, erikoisesti jos näillä näyttäisi menevän kohtuullisen hyvin. Babylon 5:n suosikkihahmojani oli Lennier, jolle sarjan lopussa tehtyä kurjaa temppua en ole vieläkään oikein antanut JMS:lle anteeksi. Joka tapauksessa Lennieriä näytelleellä Bill Mumyllä näyttäisi olevan hommat ihan reilassa.

Mumy vääntää musiikkia täyttä päättä ja tekee taas vaihteeksi roolityön avaruusoopperassa. Space Commad: Redemption on useiden sukupolvien yli ulottuva eeppinen tarina avaruuden valloituksesta, ja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta tuttavuudelta sinällään. Kaltaisiani vanhoja Babylon 5 -nörttejä tietysti lämmittää myös tieto, että Bill Mumyn ohella sarjassa näyttelee myös Mira Furlan, eli B5:n Delenn. Kunhan eivät ole Bruce Boxleitneriä vielä mukaan palkanneet, siitä voisi tulla ongelmia.

Mukavaa oli myös huomata, että Star Trekin virallisella kotisivulla julkaistussa haastattelussa voitiin jutella ongelmitta myös näyttelijän Babylon 5 -ajoista. Aikoinaan tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan, niin tarkat rajalinjat sarjojen faneilla oli.

Linkkivinkki: Gone and Forgotten -blogi

Marko Ikäheimo

http://gone-and-forgotten.blogspot.fi/

Olin melko saletti, että olen jo aikaisemmin esitellyt tämän blogin. Parhaassa vauhdissaan se nimittäin on yksi ehdottomista suosikkisivuistani. Valitettavasti Gone and Forgotten on kärsinyt ajoittaisesta hiipumisesta. Nyt kuitenkin ollaan päästy taas uuteen vauhtiin: tähän mennessä tänä vuonna on jo julkaistu 23 juttua, jotka ovat laatuaan olleet varsin kovaa kamaa.

Blogin idea on kaivaa esille sarjakuvien lähi- ja muinaishistoriasta esimerkkejä kummallisista tarinoista. Näitä esimerkkejä riittääkin sitten ihan roppakaupalla. Varsinkin sarjakuvien kultakaudella 30-50 luvulla tarinoiden loogisuudesta ei ollut niin hirveästi väliä, pääasia oli hyvä meininki. Esimerkiksi aivan äskettäin Gone and Forgotten julkaisi viisiosaisen juttusarjan Teräsmiehen parhaan kaverin, Jimmy Olsenin, romanttisista seikkailuista. Ja niissä sitä onkin setvimistä, voi pojat.

Mitä käyttöä Googlella on robottiarmeijalle?

Vähän aikaan sitten esittelin Boston Dynamicsin huimia ja vähän karmaiseviakin robottijärjestelmiä, jotka kykenevät itsenäiseen liikkumiseen vaikeissakin maastoissa. Sitten tulikin vastaan uusi yllätys tällä alalla: Goole oli ostanyt Boston Dynamicsin!

Hakemattakin tässä vaiheessa tulee mieleen kysymys, että mitä Google nyt oikein aikoo? Tämä ei ilmeisesti ole edes Googlen ensimmäinen hankinta näissä kuvioissa.

Podcast-esittely: Hardcore History

Marko Ikäheimo

 

http://www.dancarlin.com/disp.php/hh

Minä rakastan historiaa. Kouluaikaan suosikkilukemistani oli hirmuisen kokoisen toisen maailmasodan tietokirjasarjan lisäksi Grimbergin Kansojen historia. Tämä kymmenosainen sarja löytyy nytkin kirjahyllystä, kun nettipoliisilla kävi munkki divarissa. Grimbergillä saattaa nykyvalossa vähän tietopohja ruveta jo rapisemaan, mutta jutut ovat vieläkin täyttä tavaraa.

Tästäpä päästäänkin sujuvasti Hardcore History -podcastiin, jossa itseään historiafaniksi tituleeraava Dan Carlin tarjoaa oman näkökulmansa eri aikakausien tapahtumista. Tässä ei todellakaan istahdeta mikrofonin ääreen rupattelemaan puolivillaisia. Carlin selkeästi on tehnyt hurjan määrän taustatyötä jaksoihin. Lopputuloksena onkin sitten esimerkiksi kuusiosainen sarja Rooman valtakunnan tuhosta, jossa viimenen osa on noin viisi ja puoli tuntia pitkä.

Karmaisevia ja vähän söpöjäkin robotteja Boston Dynamicsilta

Marko Ikäheimo

Jenkkiarmeijalla on oma osastonsa kaikenlaisen futuristisen tauhkan suunnittelulle. Tämä DARPA (Defense Advanced Research Projects Agency) onkin sitten perustamisestaan vuonna 1958 saanut yhtä sun toista pientä aikaa. Kyseisen byroon suunnittelema oli muun muassa Arpanet, jonka pohjalta internet lopulta kehittyi.

Oma suosikkini DARPAN:n villien suunnitelmien listalla on sen aluevaltaukset robotiikan suuntaan. Erityisen huiman näköisiä ovat sen Boston Dynamics- tutkimuskeskuksen kanssa luomat nelijalkaiset robottikuormajuhdat, jotka voivat avustaa joukkoja mitä erilaisimmissa maastoissa. Tässä videossa noin koiran kokoinen Wild Cat -robo vetää vähän rinkiä:

Thrillbent-verkkosarjakuvasivusto

Marko Ikäheimo

Sarjakuvia seuraaville on luultavasti käsikirjoittaja Mark Waidin nimi kohtuullisen tuttu. Meriittilistaa löytyy 80-luvulta asti, joukossa muun muassa nykyisin melko tavalla alan peruskiviksi luettavat Teräsmies-tarinat Kingdom Come ja Birthright. Viimeisin täysosuma on Daredevil-sarjakuva, josta onkin jo tullut meuhkattua aikaisemminkin.

Viime vuoden puolella Waid päätti kokeilla rahkeitaan myös digitaalisen kustantamisen puolella. Yhdessä toisen sarjakuvaveteraanin John Rogersin kanssa hän perusti Thrillbent-sivuston, jossa esitetään eri tekijöiden tuotoksia. Ensimmäinen julkaistu tarina oli Waidin itsensä kirjoittama Insufferable. Insufferablessa näemme, mitä tapahtuu, jos lepakkomiestyyppisen yön synkeän kostajan apulaisesta kasvaa isona omahyväinen ääliö, jolla on vaikeuksia ajatella omaa napaansa pidemmälle. Tilannetta ei paranna yhtään se, että tämä dynaaminen duo sattuvat olemaan samalla myös isä ja poika.

X minus 1 -kuunnelma-arkisto

Marko Ikäheimo

1950-luvun alussa yhdysvaltalainen NBC-radioyhtiö lähetti 17-osaisen Dimension X -scifikuunnelmasarjan. Vuonna 1955 yritettiin uudelleen, ja tällä kertaa vauhtia riitti vuoteen 1958 asti. Tässä ajassa esitettiin 126 kuunnelmaa, jotka oli sovitettu SF:n kultakauden kirjoittajien töistä. Sarjasta löytyi muun muassa Isaac Asimovin, Ray Bradburyn, Philip K. Dickin, Theodore Sturgeonin, Fredrick Pohlin ja Robert A. Heinleinin töitä.

Comics Alliance, ei sittenkään R.I.P.

Marko Ikäheimo

Muutama viikko sitten surin yhden suosikkisivustoistani, sarjakuvakulttuuriin keskittyneen Comics Alliancen, poismenoa. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että uutiset CA:n kuolemasta olivatkin suuresti liioiteltuja. Toukokuun 20. päivä etusivulle ilmestyi melko mielenkiintoinen postaus.

Linkkivinkki: Text from Superheroes

Marko Ikäheimo

Meemit tulevat ja meemit menevät. Luulin jo, että kuvitteellisten lähettäjien tekstiviestikeskustelujen paras puhti alkaisi jo olla poissa. Silti näyttäisi vielä löytyvän yksi lajityypin edustaja, jossa on vähän ideaakin jäljellä.

Texts from Superheroes -sivuston jekku on supersankarisarjakuvien hahmojen väliset tekstaukset. Väliin mahtuu hieman muidenkin lajityyppien edustajia, kuten esimerkiksi Star Trekkiä. Vitsien tajuamiseen tarvitaan hieman perussivistystä genrestä. Sivustossa onkin ylivoimaisesti parasta se, miten hyvin sen tekijät ymmärtävät hahmojen taustoja ja sielunelämää. Esimerkiksi Kapteeni Amerikalla on vielä pikkuisen vaikeaa hiffata nykytekniikkaa ja nykyistä maailmanmenoa.

Pieni varoitus: tekstareiden kielenkäyttö on hieman roisihkoa, vaikkakaan aivan mahdottomiin rasvaisuuksiin ei äidytä. Pari vitsissä esiintyvää linkkiä ei ehkä herkkäsieluisimpien kannata seurata.

Linkkivinkki: Mel Brooksin podcast-haastattelu

Marko Ikäheimo

Mel Brooks löytyy useammankin suosikkielokuvani takana. Aivan erityisiä suosikkejani ovat Hitchcock-parodia Korkeuskammo (High Anxiety) sekä mustavalkoinen Frankenstein junior (Young Frankenstein). En kuitenkaan tiennyt esimerkiksi sitä, että Brooks on häärännyt tuottajana vaikkapa Lynchin Elefanttimiehessä tai Cronenbergin Kärpäsessä.

Nämä ja monta muutakin mielenkiintoista seikkaa käy ilmi koomikko Marc Maronin omaan WTF-podcastiinsa tekemästä parituntisesta Brooks-haastattelusta. Podcastin nimi antaisi odottaa luvassa olevan kovastikin räävittömyyksiä, mutta haastattelu sujuu hyvinkin sivistyneessä hengessä.

Mel Brooks on tehnyt yksinkertaisesti kaikkea. Tai kuiten Maron sen ilmaiseen, Brooks on voittanut elämän. Hän on ollut muun muassa pioneerina toisessa maailmansodassa ja stand up -koomikkona ihkaoikella gangsteriklubilla. Elämänkokemuksien lisäksi kertoillaan erityisesti Brooksin ensimmäisten elokuvien syntyvaiheista. Mel Brooksilla on kertomisen taito verissä ja melkein yhdeksänkymppiseksi kahdehdittavan hyvin kaikki kuulat tallella.  

Nettisarjakuva: Doctor McNinja

Marko Ikäheimo

Nettisarjakuvat tuppaavat nykyään olemaan toinen toistaan monimutkaisempia. On jos vaikka minkälaista alienia ja muuta härpäkettä.

Selkeyttä kaipaaville suosittelen nettisarjakuvaa Doctor McNinja. Nimi kertookin kaiken tarvittavan. Päähenkilö on lääkäri, joka sattuu olemaan myös ninja. Eikä mikään salainen ninja, vaan hänellä on työasuna lääkärintakki ja ninjanaamio. Jos lääkintätoimenpiteistä ei ole apua, heivataan katana esille ja annetaan sen hoitaa puhuminen. Nerokasta.

Doctor McNinjan vastustajat ovat kohtuullisen sekalaista seurakuntaa jättiläismäisistä tukkijätkistä dinosauruksilla ratsastaviin meksikolaisbandiitteihin. Vanhojen kökköninjaleffojen (kieroon)kasvattamana pidän tästä sarjakuvasta suin hullu hutusta.

Kahdeksannen Doctor Who:n uusia seikkailuja BBC:n verkkosivuilla

Marko Ikäheimo

 
Paul McGann sai vähän kapoisesti ruutuaikaa Doctor Who:n kahdeksantena inkarnaationa. Elokuva vuodelta 1996 oli niin puolivillainen viritys, että eipä siitä sen enempää. Harmi sinällään, McGann toi rooliin roppakaupalla karismaa.
 
Onneksi kahdeksas tohtori on saanut uuden elämän Big Finish -tuotantoyhtiön kuunnelmissa. Maanantaina 7.1. digitaalinen radioasema BBC 4 Extra aloittaa uuden kymmenen jakson sarjan näitä seikkailuja. Ensiesityksen jälkeen jakso on kuunneltavissa viikon verran kanavan kotisivuilla.
 
 

 

Chris Sims lukee Twilightia ja twiitaa

Marko Ikäheimo

No okei, ehkä on paha
sanoa, kummalla on vähemmän
eloa silmissä

Aikoinaan olin vähällä tietämättömyyksissäni sortua katsomaan ensimmäisen Twilight-elokuvan teatterissa. Naispääosan esittäjä näytti kuitenkin julisteissa elottomammalta kuin varsinainen vampyyri, joten tämä leffanautinto jäi sitten kokematta.

Olen aikaisemminkin kehunut, miten Comics Alliancen Chris Simsin huumorintaju iskee minulla todella hyvin lävitse. Päivänä muutamana tämä herrasmies päätti lukea ensimmäisen Twilight-kirjan ja twiitata mielipiteensä. Hänellä onkin melko paljon sanottavaa kyseisestä kirjasta. Eräs ystävällinen sielu sitten keräsi nämä twiitit yhteen paikkaan. Nauroin ajoittain vedet silmissä, kun Simsillä alkavat releet paukkua kirjan edetessä. Todennäköisesti minulla oli Simsin vuodatuksia lukiessa määrättömästi paljon hauskempaa, kuin konsanaan alkuperäisen hengentuotteen parissa.